Nuorten hengailu rakentaa kestävää hyvinvointia – aikuisille se saattaa näyttäytyä ajanhukkana

Huolehditaan yhdessä nuorten hyvinvoinnista kaupunkitilassa, kirjoittavat Sofia Laine ja Eila Kauppinen.

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu nuorten läsnäolosta kaupunkitilassa leimallisen kielteiseen sävyyn. Esiin on nostettu monenlaisia uhkakuvia; nuorten ja nuoruuden myönteinen tarkastelu on jäänyt sivuun. Tällainen keskustelu leimaa helposti kaikkien ryhmissä liikkuvien nuorten tekemistä ja oleskelua kaupunkitilassa, vaikka uhkakuviin liitetyt nuoret edustavat vain hyvin pientä osaa nuorista.

Maaliskuussa julkaistun tutkimuksemme perustella hengailu, joutilaisuus ja vapaa, aikatauluttamaton oleminen ovat tärkeitä tekijöitä rakentamassa nuorten kestävää hyvinvointia. Vertaissuhteet ja vuorovaikutus kavereiden kanssa lisäävät nuorten hyvinvointia. Se, mikä aikuisille saattaa näyttäytyä tarpeettomana ajanhukkana, voi olla nuorille erittäin arvokasta ja tärkeää ajankäyttöä.

Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus leikkiin, vapaa-aikaan ja virkistäytymiseen, ja tämä oikeus koskee myös nuoria. Lasten oikeuksien komitea painottaa Yleiskommentissaan nro. 17, kohdassa 33, että on erityisen tarpeellista tunnustaa paremmin vanhempien lasten suosimat leikin ja virkistystoiminnan muodot ja ympäristöt. Nuoret usein etsivät paikkoja, joissa tavata ikätovereitaan ja tutustua kasvavaan itsenäisyyteensä ja aikuisuuteen siirtymiseen.

Hengailu on yksi nuorten leikin ja virkistäytymisen muodoista. Julkisen ja puolijulkisen tilan monimuotoinen käyttö tulisi nähtävä rikkautena ja nuorten hengaileminen tarpeellisena, nuorten hyvinvointia edistävänä toimintana. Nuorilla on yhtäläinen oikeus kokoontua porukoissa kaupunkitilaan viettämään ennalta suunnittelematonta vapaa-aikaa siinä kuin muillakin ikäryhmillä. Olisikin toivottavaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa tunnustettaisiin laajemmin kaupunkitilassa hengailun tärkeys erityisesti yläkouluikäisille ja toiselle asteelle siirtyneille alaikäisille nuorille.

Kaupunkitilan tulee olla turvallinen kaikille, ja jokainen kaupunkitilan käyttäjä voi vaikuttaa siihen puuttumalla nuorten kohtaamaan epäasialliseen käyttäytymiseen, syrjintään, häirintään tai rasismiin; olipa se sitten nuorten välistä tai aikuisten ja nuorten välistä. Jalkautuva ja etsivä nuorisotyö ovat kaupunkitilassa ensisijaisesti tukemassa nuorten hyvinvointia, myös ohjaamassa nuoria ilmaisten harrastusten pariin ja selvittämässä tarvitsevatko nuoret tai heidän perheensä mahdollisesti muutakin tukea.

Parhaimmillaan myös poliisi ja järjestyksenvalvojat sekä muut kaupunkitilaa käyttävät aikuiset voivat olla nuorten puolella todelliseen ilkivaltaan tai rikoksiin puuttuen. Jokainen aikuinen voi mahdollistaa nuorten turvallisen liikkumisen ja olemisen kaupunkitilassa välittämällä nuorista, sallimalla nuorten hengailu, sietämällä nuorille ominaista äänenkäyttöä ja moniäänisyyttä sekä erilaisia tapoja olla ja käyttää kaupunkitilaa.

Eila Kauppinen

tutkijatohtori, Nuorisotutkimusseura

Sofia Laine

tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusseura

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut