Kansallispuistot ovat laaja-alaisia lakiin perustuvia suojelualueita, joilla luontokadon torjunnassa ja metsäluonnon suojelussa on merkittävä rooli. David Attenborough on esittänyt kirjassaan, Yksi elämä yksi planeetta, polun, millä globaalia luontokatoa voidaan torjua ja turvata luonnon kantokyky perustamalla riittävä määrä villiinnytettäviä maa- ja vesialueita. Kansallispuistot ja muut suojelualueet Etelä-Suomessa ovat juuri näitä villiinnytettäviä alueita, joilla luontokatoa torjutaan ja edistetään myös yksityismetsien monimuotoisuutta turvaavia metsä- ja luonnonsuojelulailla sekä metsäsertifikaateilla säädeltyjä toimenpiteitä.
Montrealin biodiversiteettisopimuksen toimeenpano, jonka Suomikin on allekirjoittanut, edellyttää nopeita toimia erityisesti Etelä-Suomessa luontokadon pysäyttämisen ja luonnon tilan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Katse Etelä-Suomessa kohdistuu vääjäämättä valtion metsiin, joista 750 000 hehtaaria sijoittuu Kokkola–Iisalmi-linjan eteläpuolelle. Täällä mannerkansallispuistoja on 20 kappaletta keskikooltaan 3500 hehtaaria ja vain 8 prosenttia Suomen mannerkansallispuistoistojen kokonaisalasta. Metsiä Etelä-Suomessa on suojeltu noin 3 prosenttia maa-alasta, kun tavoite on 10 prosenttia.
Pirkanmaalla on edellä mainituista valtion metsistä 15 prosenttia runsaat 100 000 hehtaaria, josta Pirkanmaan kolme kansallispuistoa kattaa 11 700 hehtaaria. Pirkanmaan valtion metsiin niiden kokonsa vuoksi tulee jatkossa kohdistumaan huomattavia valtakunnallisia paineita metsien arvokohteiden säilyttämiseksi ja luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on uudistanut 2020 tehdyn aloitteen ympäristöministeriölle Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämisestä 11 000 hehtaarin laajennuksella seuraavalla hallituskaudella. Viime vuonna tehdyssä Koneen säätiön rahoittamassa valtakunnallisessa valtion maiden vanhojenmetsien inventoinnissa on edellä mainitulta laajennusalueelta löydetty huomattavia arvokohteita. Samaan aikaan kuitenkin metsähallituksella on arvokohteiden päälle meneviä hakkuusuunnitelmia ja -toimenpiteitä.
Uuden kansallispuiston perustaminen edellyttää maakunnan ja kuntien hyväksyntää ja aktiivisuutta. Salla halusi ja sai kansallispuiston viime vuonna. Seuraavalla vaalikaudella on Etelä-Suomen kansallispuistoverkon kehittämisen vuoro. Luonnonsuojelupiiri ja paikallisyhdistykset ovat tehneet maakuntaliitolle ja sijaintikunnille esityksen hanke-ehdotuksista Ympäristöministeriön hallitusohjelmavalmisteluun. Luonnonsuojelupiiri on esittänyt myös kansallispuistojen yhdistämisvarauksen nostamisesta valmisteilla olevaan maakuntakaavaan, mikä olisi vahva signaali Pirkanmaan sitoutumisesta hankkeeseen.
Luontokadon torjunnan välttämättömyys tunnustetaan kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Ympäristöpainotteisessa vaalitentissä eduskuntapuolueiden edustajat yhtä lukuun ottamatta olivat valmiit sitoutumaan 10 prosentin suojeluun Etelä-Suomessa. Myös lähes puolet kansalaisista ovat huolestuneita luontokadosta. Nyt kannattaisi Pirkanmaan olla aktiivinen: tarjolla voisi olla Etelä-Suomen suurin 21 000 hehtaarin kansallispuisto.
Hannu Raittinen
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys, Pirkanmaan piirihallitus
