Valtiovarainministeriö esittää 6.3.2023 julkaistussa julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessaan noin 50 – 90 miljoonan euron leikkauksia vapaan sivistystyön määrärahoihin. Tampereen seudun työväenopisto pitää meno- ja rakennekartoituksen perusteluja huolestuttavina ja perusteettomina. Esitys osoittaa heikkoa ymmärrystä kansalaisopistotoiminnan merkityksestä ja vaikutusten tunnistamisesta.
Jos kartoituksessa esitetyt leikkaukset toteutuvat, uhkaa se ennen kaikkea heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta elämänlaatua parantavien palveluiden hankkimiseen.
Kaikille avoimet kansalaisopistot ovat kunnalle edullinen tapa ostaa hyvinvointia, jonka ihminen hankkii pääosin itse. Kohtuullisten kurssimaksujen ansiosta opistot ovat matalan kynnyksen opiskelu- ja harrastuspaikkoja, jotka takaavat kaikille mahdollisuuden ylläpitää taitojaan ja kehittää itseään iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.
Leikkausten toteutuessa ne vaikuttavat myös työllisyyspalveluihin ja maahanmuuttajiin. Kansalaisopistot ovat työelämäpalveluiden tuottamisen ketteriä kumppaneita, ja lisäksi opistot järjestävät kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille ja tukea oppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville. Jyri Mannisen tutkimuksen mukaan kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaakin noin 3,4–5,6 euron hyödyt yksilölle ja yhteiskunnalle.
Valtiovarainministeriön rakennekartoituksessa esitetään, että kansalaisopiston palveluita käyttävät keskimääräistä korkeammin koulutetut ja toimihenkilöasemassa työskentelevät. Vuonna 2022 Tampereen seudun työväenopiston opiskelijoista noin 35 prosentilla on suoritettuna perusaste tai toisen asteen tutkinto. Noin puolella opiskelijoista on korkeakoulututkinto, mutta opisto muistuttaa, ettei suoritettu tutkinto itsessään kerro opiskelijan tulotasosta tai mahdollisuuksista hankkia hyvinvointia itselleen. Työttömiä ja eläkeläisiä opiskelijoista on yhteensä liki 30 prosenttia.
Työikäiselle väestölle kansalaisopistot ovat myös merkittävä täydennyskouluttaja sekä työhyvinvointia, työelämätaitoja ja jaksamista ylläpitävä toimija alati enemmän tehokkuutta vaativassa arjessa. Onko meillä todella varaa leikata palveluista, jotka edistävät ihmisen toimintakykyä elämäntilanteesta riippumatta?
Vapaan sivistystyön rahoituksen turvaaminen on hyvinvointiteko koko yhteiskunnalle.
Maija-Liisa Gröhn
rehtori, Tampereen seudun työväenopisto
Anna-Katariina Maksimoff
viestintäsuunnittelija, Tampereen seudun työväenopisto
