Miksi puhutaan pienpuolueista eikä uusista puolueista?

Eduskuntavaaleissa on mukana merkittävä uusien puolueiden vaaliliitto, kirjoittaa Jyri Poltto.

Tein vaalikoneen ja tulos on – mitä? Kuka tämä ehdokas on? Fiksuja ajatuksia, mutta joku pienpuolue! Eihän sieltä voi päästä läpi? Vai voiko? Totta vai tarua?

Äänestä (pien)puoluetta ja äänesi menee hukkaan? Näinhän meille on aina väitetty, mutta tällä kertaa asia ei olekaan niin. Jo pelkästään termi pienpuolue, on hieman tarkoitushakuinen ja sillä pyritäänkin luomaan mielikuva mitättömästä puuhastelusta, johon ei kannata sekaantua. Eikä nyt ainakaan haaskata ainoaa ääntään, sitä mahdollisuutta vaikuttaa edes jotenkin sinun elämääsi koskevaan päätöksentekoon. Suomalainenhan haluaa aina mielellään olla voittajien puolella.

Pieni vai uusi? Miksi ei puhuta vain uusista puolueista? Tässä unohdetaan se tosiasia, ettei mikään puolue synny suurena. Kaikki alkaa aina jostain.

Ei siitä niin monia eduskuntavaaleja ole, kun yksi nykyisistä suurista puolueista oli pieni, ensin yhdellä, sitten kolmella kansanedustajallaan.

Nyt eduskuntavaaleissa 2023 on mukana merkittävä uusien puolueiden vaaliliitto. Mikä se on, mitä se tarkoittaa? Suomen toiseksi uusin ja nopeimmin kasvava puolue, Vapauden liitto rp:n kokoama vaaliliitto on Suomen poliittisen historian suurin uusien puolueiden vaaliliitto.

Valtakunnallisessa ehdokasasettelussa vaaliliitolla on 180 ehdokasta, 217 mahdollisesta. Täydet tai lähes täydet ehdokaslistat löytyvät useimmista vaalipiireistä. Vertauslukuvaalissa, tämä nostaa Vapauden liiton vaaliliiton samalle lähtöviivalle vanhojen puolueiden kanssa. Vertailuksi, esimerkiksi kristillisdemokraateilla on valtakunnallisesti 188 ehdokasta. Gallupeissa kohta ”muut” on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan ja kasvaa kokoajan. Tämä ei siis ole ihan pientä ja tämä on vasta se alku.

Toinen väittämä on se, että uusi (pien)puolue ei voi saada ehdokkaitaan läpi, Suomessa käytössä olevassa d'Hondtin vaalitavasta johtuen. Vaikeaa se onkin ollut, koska järjestelmä on omiaan suosimaan isoja puolueita tässä vertauslukuvaalissa. Kyseessä onkin monella tapaa puoluevaali ja merkittävälläkin äänimäärällä yksittäinen huippuehdokas voi jäädä valitsematta. Hän saa paljon henkilökohtaisia ääniä, mutta ei silti mene läpi. Vertausluku jää liian pieneksi ja ohi voi mennä isomman puolueen ehdokas pienemmällä henkilökohtaisella äänimäärällä, tämän saadessa vetoapua puolueensa muilta äänen kerääjiltä tai ääniharavalta. Onko tämä todellista demokratiaa? Päätä itse, mutta nyt uusien (pien)puolueiden vaaliliitto kerää myös äänet yhteiseen pottiin, joten listan parhaiden ehdokkaiden läpimenon mahdollisuus on huomattavasti parempi kuin koskaan aikaisemmin.

Näin vaalien alla, monet puolueet lupaavat korjata sitä sun tätä, sekä tuoda sitä kaivattua muutosta. Pidetään niin makeita vaalipuheita, että hampaat tippuu suusta. Kuitenkin unohdetaan mainita, että he itse ovat aikaisemmin olleet mukana siinä päätöksenteossa, tai jopa hallitusvastuussa, josta ongelmat ovat alkaneet.

Sunnuntain vaalit ovat monella tapaa Suomen lähihistorian tärkeimmät. On siis aika aloittaa se oikea muutos. Uskalla äänestää sitä oikeaa muutosvoimaa, eikä aina vanhaa ylivoimaa. Äänesi ei missään tapauksessa mene hukkaan. Muutosvoiman äänestäminen on myös selkeä viesti vanhoille puolueille, että heidän politiikan suuntaa on todellakin muutettava.

Jyri Poltto

vaalipäällikkö, vapauden liitto rp

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut