Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko kertoi Venäjän taloustilanteesta Venäjän talous ei kärsinyt sotavuodesta odotetusti (AL 14.3.). Lehdessä kerrottiin, kuinka yllättävän hyvin Venäjän talous on selvinnyt lännen pakotteista ja Ukrainan sodan seurauksista. Tiedot perustuivat Venäjän disinformaatioon ja uutinen paljasti, kuinka pintapuolista asian käsittely on Suomen Pankissa.
Lue lisää: Venäjän talous on supistunut sodan vuoksi odotettua vähemmän, arvioi Suomen Pankki
Uutisessa kerrottiin Suomen Pankin arvioineen vuosi sitten Venäjän talouden supistuvan 10 prosenttia vuonna 2022. Solanko kertoi toteutuneeksi luvuksi vain 2,1 prosenttia. Uutisessa jätettiin kertomatta, mistä kyseinen luku on peräisin.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki saavat kyseisen luvun suoraan Venäjän tilastokeskukselta Rosstatilta ilman kykyä tarkistaa luvun todenperäisyyttä. Venäjä lopetti jäseniltä tarvittavien tarkempien taloustietojen välittämisen kyseisille organisaatioille sodan alettua.
Venäjällä koko julkinen koneisto on valjastettu Ukrainan sodan tarkoitusperiin eikä Rosstat ole poikkeus. Sen ylin johto on vaihdettu kolme kertaa sodan alettua. Näitä Rosstatin lukuja Suomen Pankkikin nyt käyttää ilman lähdekritiikkiä. Todellisuudessa Venäjän talous on lähempänä syöksykierrettä kuin vakautta.
Yhdysvaltalaisen Yalen Yliopiston professori Jeffrey A. Sonnenfeldin johtama tutkimusryhmä on kartoittanut ulkomaisten yritysten toimintaa Venäjällä sodan alkamisesta lähtien. Yli tuhannen ylikansallisen yhtiön massapako Venäjältä vastasi yli kolmasosaa Venäjän koko bruttokansantuotteesta ja työllisti 12 prosenttia koko työvoimasta.
Esimerkiksi autojen tuotantokapasiteetti on romahtanut lähes kokonaan, vaikka Venäjä yrittää epätoivoisesti aloittaa vanhojen Moskovitsien valmistamisen. Ryhmän mukaan vähittäiskaupan myynti on pienentynyt jopa kaksi kolmasosaa.
Moskovan pormestari kertoi huhtikuussa 2022 massatyöttömyydestä länsiyhtiöiden lähtiessä pois. Nyt 14.3.2023 Venäjän julkaiseman luvun mukaan työttömyys Moskovassa on vain 0,37 prosenttia. Olisikohan tämäkin eksynyt Suomen Pankin selvityksiin, mikäli luku olisi julkistettu paria päivää aikaisemmin?
Venäjän öljy- ja kaasutulot ovat romahtaneet Kremlin propagandasta huolimatta. Ennen sotaa lähes 20 prosenttia bruttokansantuotteesta tuli öljyn ja maakaasun viennistä. Valtion tuloista osuus oli lähes puolet. Sodan alettua vientitulot olivat noin miljardi dollaria päivässä. Nyt ne ovat noin puolet siitä.
Kiina ja Intia eivät pysty paikkaamaan venäläisen öljyn ja maakaasun Eurooppaan suuntautuneen viennin romahdusta. Euroopan tyyppistä siirtoputkistoa ei ole rakennettu Aasiassa. Tuotteiden siirto rahtilaivoilla on kallista ja hidasta. Maakaasu pitää ensin muuttaa nestemäiseen muotoon eikä Venäjällä ole riittävästi kapasiteettia tähän. Kaikki tämä syö katteita jo valmiiksi alennushintaan Kiinalle ja Intialle myydystä öljystä ja maakaasusta. Kyseessä on viennin ja näin ollen myös bruttokansantuotteen romahduksesta.
Ukrainan sodan on arvioitu maksavan Venäjälle jopa miljardi dollaria päivässä. Nykyisellä tahdilla on vain ajan kysymys, koska Venäjän hallinnolta loppuvat rahavarat. Tämä voi tapahtua jo ensi vuonna.
Venäjän ja Putinin etujen mukaista on esittää Venäjän talous vahvempana kuin se on. Tällä halutaan viestittää lännen pakotteiden ja Ukrainan sodan olematonta vaikutusta Venäjän talouteen. Toiveena on, että tämä lisäisi pessimismiä pakotteita kohtaan ja heikentäisi osaltaan lännen halua jatkaa Ukrainan tukemista.
On kyse sitten mystisestä eskaloitumisesta, ydinaseista puhumisesta tai muusta Kremlin propagandasta, länsi ottaa valitettavan usein syötit hyvin vastaan Suomen Pankkia myöden.
Todellisuus kertoo karua kieltä Venäjän taloudesta. Lännen sanktiot toimivat.
Kalle Vähä-Jaakkola
res. tiedustelu-upseeri, Punkalaidun
