Nuorten keskuudessa tapahtuu tällä hetkellä jotakin sellaista, josta meidän tulisi kantaa vakavaa huolta. Sisä-Suomen poliisilaitoksen viime vuoden rikostilastot puhuvat karua kieltään. Alle 18-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat kasvaneet 80 prosenttia kuluneen neljän vuoden aikana. Alle 15-vuotiaiden kohdalla tilanne on sitäkin hälyttävämpi, sillä kasvua on samalla vertailujaksolla peräti 100 prosenttia.
Lieventävä asiahaara on, ettei nuorten rikoksentekijöiden määrä ole niinkään kasvanut, sillä rikoksilla oireilu näyttää keskittyvän hyvin marginaaliseen osaan nuoria. Luvut ovat kuitenkin siinä määrin kriittisiä, että nyt olisi perusteellisen yhteiskunnallisen keskustelun paikka.
Aivan ensiksi meidän pitäisi aidosti kyetä ymmärtämään, mitä tilastojen takana on. Vasta sen jälkeen pystymme kohdentamaan toimenpiteitä oikeisiin asioihin. Selvää on, että meidän tulisi olla liikkeellä paljon aiemmin, jottei nuori koskaan pääsisi ajautumaan rikolliselle polulle.
Meidän tulisi rakentaa varhaisen tuen malli, joka lähtisi liikkeelle jo neuvolasta. Toiminnolle pitäisi luoda selkeä jatkumo aina varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen opetukseen. Avainasemassa olisi saumaton tiedonkulku, joka ei tällä hetkellä pääse toteutumaan tiukan julkisuuslainsäädännön vuoksi. Toisin sanoen poliisilla ei välttämättä ole mitään tietoa siitä, mikäli oireileva nuori olisi ollut aiemmin kosketuksissa vaikkapa sosiaalitoimen kanssa.
Ennalta ehkäisevä työ vaatii toimiakseen aitoa ymmärrystä siitä, minkä vuoksi nuori oireilee. Koko toiminnan lähtökohtana pitäisi olla eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö aina neuvolasta poliisiin tai huonossa skenaariossa vankien jälkihuoltoon. Kaunopuheiden aika on ohi, sillä jokainen rikolliselle polulle ajautunut nuori on valtava inhimillinen tragedia.
Ongelmia on paljon vaikeampi korjata siinä vaiheessa, kun ne ovat päässeet ryöpsähtämään käsille. Toimiin on siis ryhdyttävä heti, eikä vasta huomenna!
Sebastian Lohja
vanhempi konstaapeli, eduskuntavaaliehdokas (kok.), Tampere
