Suomessa on lähes puoli miljoonaa diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa. Kun lisäksi tiedossa on, että jopa 50 000–100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta, merkitsee ennaltaehkäisytyöhön panostaminen hyvinvointialueille erityisen suurta taloudellista säästökohdetta. Kestävä terveystalous rakennetaan taudin ennaltaehkäisyllä ja diabeteksen laadukkaalla hoidolla.
Diabetesliiton ja sen jäsenyhdistysten tekemä vaikuttamistyö kohdistuu tämän vuoden alusta alkaen hyvinvointialueiden päättäjiin riittävien ja tasavertaisten palveluiden turvaamiseksi. Yli 90 prosenttia diabeteksen hoidosta on omahoitoa, mikä tarkoittaa, että hyvinvointialueella jokaisen diabeetikon tulisi saada tarvitsemansa ajanmukaiset hoitovälineet ja tarvikkeet ja myös opastuksen niiden käyttämiseen. Laitteet ovat viime vuosina kehittyneet valtavasti ja ne mahdollistavat myös omamittaustietojen sähköisen välittämisen.
Diabeteshoitajan ja -lääkärin vastaanotot on järjestyttävä säännöllisesti. Vaikka digipalvelut yleistyvät, on tarjolla oltava myös lähipalveluita. Jos omahoito ei onnistu, on seurauksena erittäin kalliit erikoissairaanhoidon kustannukset!
Esimerkkejä alueiden eriarvoisesta palvelutuotannosta on noussut esiin. Pirkanmaan hyvinvointialueen tärkeä tavoite on yhdenvertaistaa hoitotarvikejakelu ja lääkehoito. Toinen tärkeänä pitämäni tavoite on asiakasmaksujen kohtuullistaminen, nyt kuitenkin saamani tiedon mukaan on Taysin diabeteshoitajien käynteihin tulossa uusi maksu (41,80 euroa), jollaista ei aikaisemmin ole ollut. Tätä ei voi hyväksyä.
Kolmantena asiana haluan mainita terveydenhuollon maksukattojen liiallisen määrän. Pienituloiset ja ikääntyneet kansalaiset, jotka sairastavat paljon, hyötyisivät maksukattojen yhdistämisestä.
Ihmisten elintavat vaikuttavat kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen merkittävästi. Liikapaino, erityisesti vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, väärät ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua diabetekseen. Omiin elämäntapoihin ja liikkumattomuuteen kannattaa kiinnittää vakavasti huomiota, sillä siten voi jopa estää taudin puhkeamisen tai ainakin hidastaa sen etenemistä.
Elintapoja muuttamalla voi verensokerin lisäksi vaikuttaa myös verenpaineeseen ja monen muun sairauden ehkäisyyn. Myös jalkojen ja suun hoitoon on kiinnitettävä huomiota.
Kansalaisten terveyden edistäminen jätettiin sote-uudistuksessa kuntien tehtäväksi, luonnollisesti yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Elintapaneuvonnan toteuttamistavasta ja työnjaosta tulee olla kirjaus hyvinvointialueen palvelustrategiassa. Pirkanmaan hyvinvointialueen, kuntien ja yhdistysten kannattaa tehdä yhteistyötä. Yhteiskunnan tehtävä on luoda suotuisat olosuhteet terveyttä tukevien valintojen tekemiselle. Se on ihmisestä itsestään kiinni, tarttuuko hän näihin mahdollisuuksiin, vai viekö mukavuudenhalu voiton. Lasten, nuorten ja varusmiesten kunnon heikkeneminen johtunee paljosta istumisesta erilaisten laitteiden äärellä.
Koko kansaa koskevat säännölliset, vapaaehtoiset terveystarkastukset edistäisivät ihmisten hyvinvointia, kaventaisivat terveyseroja ja ennaltaehkäisisivät sairauksien syntymistä ja syrjäytymistä.
Erityisesti alimman tuloluokan ihmisten terveyttä parantamalla saataisiin yhteiskunnalle huomattavat säästöt. Tässä haaste seuraavalle eduskunnalle.
Leena Mankkinen
eduskuntavaaliehdokas (sd.), Ylöjärvi
