Koulutuksen panostukset, leikkaukset ja näiden kohdentaminen ovat kevään eduskuntavaalien alla nousseet vahvasti esille. Ministeriöiden kansliapäälliköiden tuore raportti korostaa korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Samaan aikaan Keskuskauppakamarin 1 800 yritykselle tekemässä kyselyssä kuitenkin korostui huoli ammattiosaajien puutteesta.
Suomi tarvitsee huippututkijoita, huippujohtajia ja huippukehittäjiä, joita korkeakoulutus tuottaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenkin voimin. Määrällisesti eniten kuitenkin tarvitaan työelämän huippuammattilaisia, joita kouluttaa ammatillinen toinen aste. Korkeakouluhehkutus unohtaa, että Suomen elinkeinoelämä ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen tarvitsevat paljon myös muualla kuin korkeakouluissa koulutettuja huippuammattilaisia.
Pirkanmaan kasvun ja hyvinvoinnin ytimen muodostaa vireä vientiteollisuus. Pirkanmaalla yksityisen sektorin noin 40 miljardin euron vuosittaisesta liikevaihdosta kolmannes syntyy teollisuudessa. Vuonna 2022 viennin arvo lähenteli jo 10 miljardia euroa. Vientiteollisuuden yrityksillä on paljon suurempi vaikutus kansantalouteen kuin yleisesti ymmärretään. Ne luovat suoraan ja välillisesti noin 50 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, ja lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Yksi työpaikka vientiteollisuudessa luo tutkimusten mukaan 1,3 työpaikkaa muilla toimialoilla. Pirkanmaalla tämä tarkoittaa reilusti yli 100 000 työpaikkaa. Viennillä rahoitetaan leijonanosa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluista; koulutus, hoiva ja turvallisuus.
Juuri teollisuudessa huippuammattilaisista on huutava pula. Kauppakamarin kyselyssä noin 70 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Tätä pulaa ratkotaan pitkälti ammatillisella koulutuksella.
Ammatillisessa koulutuksessa huippuosaamista rakennetaan nykyisin henkilökohtaisilla osaamis- ja kehittymissuunnitelmilla, työelämäyhteistyöllä, koko ajan kehittyvällä oppisopimuskoulutuksella ja tutkinnon osien kautta muodostuvilla osaamiskokonaisuuksilla. Hyvä esimerkki työelämäyhteistyöstä on Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliiton alle 18-vuotiaille kehittämä oppisopimuskoulutuksen malli. Konepajakoulu puolestaan kouluttaa yhdessä Pirkanmaan teollisuusyritysten kanssa osaajia yritysten tarpeiden perusteella.
Koulutuskeskustelussa on kyse myös nuorten hyvinvoinnista. Jos korkeakoulutuksen polku lukion kautta kuvataan ainoaksi tieksi huippuammattilaiseksi, tehdään hallaa niille nuorille tulevaisuuden tekijöille, joille käsillä tekeminen ja käytännön työn kautta oppiminen on luonteva maailma. Ammatillinen koulutus on monille hyvä tie huippuammattilaiseksi.
Suomen koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä. Oppiminen on elinikäinen asia, ja huippuosaajaksi on monta reittiä. Siksi osaamisperusteisuuden soisi haastavan tutkintouskovaisuuden valtavirtaa.
Kirsi Viskari
johtaja, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Peer Haataja
johtaja, Tampereen kauppakamari
