Kiitosten vastaanottaminen on monille vaikeaa. Tielaitoksen miestä kun roskisten tyhjentämisestä kiitin, hän sanoi: ”Tämähän on minun työtä.” Samoin sanaili postinjakaja. Pankkien, kirjaston virkailijat, monet muutkin kansanpalvelijat ovat vastanneet kiitoksiin: ”Eipä mitä.”
Muualta tulleita on suomenkielen tunneilla opetettu vastaamaan: Eipä kestä. Vierasfilmien tv-käännöksissä näkyy usein: Eipä kestä.
Väliin ajatteluttaa, että kiitosten vähättelijä, torjuja ikään kuin asettaa kiittäjän arvostelukyvyn kyseenalaiseksi. Ettei noin vähästä kiitellä kannata. Taidat vähän tyhmä olla.
Mutta kun oikeasti hyvinkin kestää kiittää! Kiitokset on aina arvostaen vastaan otettava! Saksankielen oppikirjassa oli kohteliaisuuteen, kiittämiseenkin innoittava lause: Mit der Hut in der Hand zieht man durch das ganze Land. Hattu kädessä matkaat läpi koko maan.
Hyviin tapoihin kuuluu sanoa esimerkiksi: Olkaa hyvä! Kiva kun kelepasj! Ilo on avuks olla ja toimia! Oi, kerro toisellekin korvalle! Ompahan mukava ees kerran päivässä viksua puhetta kuulla!
Mikki Kiio
Kangasala
