Ovatko naiset todella turvassa Euroopassa? Vuonna 2022 Ranskassa yli 100 naista kuoli kumppaninsa tai entisen kumppaninsa käsissä. Espanjassa pelkästään joulukuussa yhdeksän naista tapettiin väkivaltaisesti. Irlannissa tilastot osoittavat, että vuosi 2022 oli naisten murhien pahin vuosi vuosikymmeneen: 11 naista kuoli väkivaltaisissa olosuhteissa viimeisen 12 kuukauden aikana. Suomessa vuonna 2020 poliisin tietoon tuli 10 800 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria, mikä on vasta jäävuoren huippu. Parisuhdesurmissa menehtyi Suomessa vuonna 2019 yhteensä 18 ihmistä, joista 15 oli naisia.
Yksikin naisuhri on liikaa. Eurooppa ei voi enää katsoa tätä läpi sormien.
Vaikka monien EU-maiden toimet sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa että sen seurauksia vastaan ovat kiitettäviä, ongelmia on edelleen. Naisten turvallisuus riippuu edelleen heidän asuinpaikastaan. Esimerkiksi raiskaustapauksissa useimmat EU-maat vaativat edelleen todisteita väkivallasta syytteen nostamiseksi, vaikka kahdeksassa EU-maassa raiskauksen määritelmää onkin muutettu suostumusperustaiseksi. Uskomatonta kyllä, eri määritelmien vuoksi tällä hetkellä raiskaus yhdessä Euroopan maassa ei ole raiskaus toisessa.
EU:ssa haluamme korjata tämän epäkohdan. Vaikka kansallisista laeista päättävät jatkossakin kansalliset parlamentit, mielestämme EU:n on aika luoda yhteinen vähimmäismääritelmä naisiin kohdistuvalle väkivallalle, kuten se on tehnyt esimerkiksi terrorismille. Juuri tästä syystä työstämme Euroopan parlamentissa parhaillaan ensimmäistä EU-lainsäädäntöä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta. Sen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta pitäisi määritellä ja käsitellä samalla tavalla ja siitä tulisi rangaista samoin kaikissa Euroopan maissa.
Laajojen kuulemisten jälkeen direktiivin on ehdotettu kattavan viisi keskeistä osa-aluetta: rikoksille asetettujen samojen vähimmäismääritelmien asettaminen, turvalliset raportointi- ja riskinarviointimenettelyt, uhrien yksityisyyden kunnioittaminen oikeudenkäynneissä ja oikeus korvaukseen, uhrien tukeminen neuvontapuhelinten ja kriisikeskusten kautta sekä parempi koordinointi ja yhteistyö jäsenvaltioiden välillä rajat ylittävissä rikoksissa. Yhteisten rangaistustasojen aikaansaaminen osoittaisi, että EU:n jäsenvaltiot todella ovat sitoutuneita lopettamaan naisiin kohdistuvan väkivallan.
8. maaliskuuta, vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Vaikka tänään iloitsemmekin naisten saavutuksista ja naisten oikeuksissa saavutetuista edistysaskeleista eri puolilla maailmaa, työtä on edelleen jäljellä. Nyt on aika sopia naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmistä, jotka kattavat koko EU:n. Varmistetaan, etteivät naiset enää tunne oloaan turvattomiksi, vaan turvattomuutta kokevat ennemminkin ne rikolliset, jotka kohdistavat naisiin väkivaltaa.
Jos saamme tämän muutoksen tehdyksi, ehkä jonain päivänä voimme oikeasti sanoa naisten olevan turvassa Euroopassa. Siinä vaiheessa meillä on oikeasti jotain juhlittavaa.
Sirpa Pietikäinen
europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin EPP-ryhmä
Frances Fitzgerald
europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin EPP-ryhmä
