Hoitotyössä on kyse potilaan tai asiakkaan ja hänen perheensä auttamisesta sekä hoitamisesta silloin, kun nämä eivät itse siihen kykene, mutta samalla on tarpeen tukea ihmistä mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen arkielämässään. Hoitotyötä on myös eri ikäisen väestön terveyden edistäminen ja terveysongelmia ja hyvinvoinnin riskejä ennaltaehkäisevä työ. Hoitotyö perustuu tutkittuun tietoon, kuten esimerkiksi hoitotieteeseen, jonka tutkimustulokset tukevat hoitajia työssään.
Ihmisillä on oikeus lakisääteisesti saada parasta mahdollista näyttöön perustuvaa hoitoa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Tarvitaan koulutettua, omaa työtään kehittämään pystyvää henkilökuntaa, joiden osaamista ja asiantuntijuutta käytetään tarkoituksenmukaisesti juuri siinä työssä, joihin he ovat koulutuksen ja osaamisen saaneet. Monet sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat hankkineet paljon erilaista täydennyskoulutusta ja lisäkoulutuksena maisterikoulutuksen ammattikorkeakoulussa tai tiedekorkeakoulussa. Heidän osaamistaan tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin hoitotyössä ja sen johtamisessa. Tukipalveluhenkilöstöä on palkattava aiempaa enemmän, jotta hoitotyöntekijät voivat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Oman osaamisen potentiaalinen hyödyntäminen ja työn kehittämisen mahdollistaminen tekevät työstä mielekästä, lisäävät työhyvinvointia ja sitouttavat hoitotyöhön.
Korkeakoulutettujen hoitotyön ammattilaisten työn tärkeyden ja vaativuuden tiedostaminen ja voimavarojen lisääminen ovat välttämättömiä. Hoitotyötä arvostetaan periaatteen tasolla ja vaalipuheissa, mutta kuinka tärkeänä sitä oikeasti pidetään yhteiskunnassamme?
Terveydenhuollon organisaatioiden hierarkkisuudesta on puhuttu kauan, mutta käytännöt eivät ole juurikaan muuttuneet. Työskentelyolosuhteissa on paljon parantamisen varaa ja puutteet heijastuvat työssä jaksamiseen sekä haluun vaihtaa työpaikkaa tai jopa alaa. Hoitotyön sisältö on kuitenkin monipuolinen ja antoisa, kouluttautumis- ja urakehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Hoitotyöntekijöiden oman työn ja sen perustana olevan tieteenalan arvostamisen ja ammattiylpeyden soisi näkyvän enemmän julkisessa keskustelussa, jotta hoitotyön vetovoimaisuutta voitaisiin vahvistaa.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Mittavan muutoksen yhtenä alueemme tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Pirkanmaalla. Hoitotyöntekijät ovat osaltaan laadukkaiden palveluiden mahdollistajia. Hoitotyön tekemisen edellytyksiin työhyvinvointiin ja jaksamiseen on nyt panostettava konkreettisin toimenpitein ja hoitotyöntekijät on otettava mukaan kehittämiseen ja päätöksentekoon, sillä he ovat oman työnsä asiantuntijoita. Hyvinvointialueiden johtajat ja hoitotyön esihenkilöt, teillä on nyt mahdollisuus osoittaa käytännössä, kuinka hoitotyötä arvostetaan.
Tiina Mäenpää
terveystieteiden tohtori, Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja (emerita), Pirkkala
Anne Vuori
terveystieteiden tohtori, Asikkala
Päivi Åstedt-Kurki
professori (emerita), terveydenhuollon tohtori, Hollola
Oikaisu 2.3.2023 kello 11.05. Mielipidekirjoituksen kirjoittajan Tiina Mäenpään tittelinä luki virheellisesti Suomen Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja. Mäenpää on liiton entinen puheenjohtaja, hän toimi puheenjohtajana vuosina 2018–2022.
