Yli 65-vuotiaiden elinajanodote on pidentynyt Suomessa noin 4 vuotta 1990-luvun jälkeen. Psyykkiseen, kognitiiviseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota, mutta hoidossa ja hoivassa on vielä kehitettävää.
Riittämättömästä energian ja ravinnonsaannista johtuvan vajaaravitsemuksen riski on yli 65-vuotiailla 33 prosenttia suurempi kuin nuoremmilla ja hoitokustannukset 2 – 3-kertaiset hyvässä ravitsemustilassa oleviin verrattuna. Vajaaravitsemusta voi olla myös ylipainoisella ja lihavalla. Tuoreen ravitsemusasiantuntijoille ja geriatreille tehdyn kyselyn vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon tarkoitettujen kliinisten täydennysravintovalmisteiden Kela-korvattavuutta tulisi laajentaa kattamaan vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito.
Eläkeikäisistä miehistä 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia saa suositeltua vähemmän proteiinia ruoastaan. Riittävä proteiinin saanti yhdistettynä tasapaino- ja lihaskuntoharjoitteluun ehkäisee ikääntyvien kaatumisia, tukee toimintakykyisyyttä ja itsenäistä elämää. Kävelynopeus korreloi myös jäljellä olevaan elinikäodotteeseen. Itsenäisen toimintakyvyn heikkeneminen on yhteiskunnalle kallista: kotihoito maksaa 14 000 euroa/henkilö/vuosi ja kaatumisen aiheuttaman lonkkamurtuman hoito 30 000 euroa/murtuma/vuosi.
Ikäihmisen voimavarojen tunnistaminen, vaikeista tilanteista selviämisen tukeminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen edistävät hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyisyyttä. Kyse on yhdenvertaisuudesta – erityisesti, jos kyseessä on muistisairas henkilö. Hoivaan, mutta myös varhaiseen diagnosointiin, ohjaukseen ja tukeen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta henkilön itsensä ja läheisten elämänlaatua voidaan tukea ja yhteiskunnan resurssitarpeita hallita.
Suomessa lievistä tiedonkäsittelyn haasteista kärsii noin 200 000 henkilöä. Joka vuosi haasteet etenevät dementiatasoiseksi noin 14 500 ihmisellä. Muistisairauksien välittömät hoitokustannukset ovat Suomessa noin miljardi euroa vuodessa, omaishoidon kustannusten kera noin 2 miljardia euroa ja jopa suuremmat uusimman tutkimuksen mukaan.
Suomalaistutkimuksessa Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa ennen dementiaa hoivan kokonaiskustannukset olivat noin 16 500 euroa vuodessa. Sairauden edetessä ne yli 2-kertaistuivat lievässä ja 3,5-kertaistuivat keskivaikeassa vaiheessa. Liikunnalla, sosiaalisesti aktiivisella elämänotteella ja ravitsemushoidolla voidaan tukea muistia ja muuta tiedonkäsittelyä sekä toimintakykyä, ja näin viivästyttää muistisairauden ilmaantumista tai etenemistä.
Ikäihmisten toimintakykyisyyteen panostaminen on merkittävää yhteiskunnalle, sillä terveempi ikääntyminen säästää kustannuksia ja on inhimillistä. Siksi siihen tulee panostaa.
Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
Anne M. Koivisto
neurologian erikoislääkäri, muistisairauksien professori; Helsingin yliopisto ja HUS, KYS
