Tampereen linja-autoasema on keskeisellä paikalla matkantekijöiden käyttöön. Sieltä on hyvät jatkoyhteydet bussilla, ratikalla, taksilla, polkupyörällä tai vaikkapa kävellen keskusta-alueelle.
Linja-autoasema valmistuessaan vuonna 1938 oli pohjoismaiden suurin. Sen funkkistyylisestä arkkitehtuurista vastasivat tunnetut arkkitehdit Bertel Strömmer ja Jaakko Laaksovirta. Linja-autoasema peruskorjattiin vuonna 2008 ja sieltä on nykyisin liukuporrasyhteys myös Ratinan kauppakeskukseen.
Vaikka Matkahuolto on siirtämässä palvelujaan Sarankulman logistiikkakeskukseen ja linja-autolippujen myynti loppuu asemalla, ei se merkitse linja-autoliikenteen loppua. Matkalippuja ostetaan nykyisin paljon netistä ja niitä myydään edelleen autoista, matkalle lähdettäessä.
Rakennus on keskeisellä paikalla ja sinne jää nyt reilusti tiloja uusille yrittäjille.
Edellä kerrotun perusteella en näe mitään syytä perinteikkään, suojelukohdearvoja sisältävän rakennuksen hävittämiselle ja palvelujen siirtämiseen maan alle. Tästä seuraisi keskusta-alueen autoliikenteelle entisestään lisää haittaa. Mahtaako tämä olla suunnittelijoiden ja autoilun vastustajien tarkoitus!
Rakentamisen ”hajota ja hallitse” ajatuksia on syytä välttää. Alueen toimisto- ja asuntokäyttöä haikailevat päättäjät näkisivät linja-autoaseman mielellään rauniokasana ja uusina kerrosneliöinä.
Tampereen ympäristö- ja kiinteistöasioista päättävät ovat paljossa vastuussa kaupunkimaisemanne kehityksestä.
Markku Lehtinen
Tampere
