Aamulehti toistaa kritiikittömästi kaupan alan viestiä pääkirjoituksessaan toteamalla, että apteekkien omistuspohjan laajentaminen laskisi lääkkeiden hintoja (AL 19.2.).
Tästä ei ole mitään näyttöä. Fimean laajan kansainvälisen selvityksen mukaan ei voida osoittaa, että apteekkisääntelyn purkaminen laskisi pitkällä aikavälillä lääkkeiden hintoja.
Lääkkeen hintaa ei päätetä apteekissa. Sen päättää käytännössä lääkeyritys, korvattavissa lääkkeissä toki maksajallakin, eli valtiolla, on sanansa sanottavanaan. Apteekin katteen määrää valtio lääketaksalla, jota juuri leikattiin reseptilääkkeissä liki 40 miljoonalla eurolla.
Apteekkien proviisoriomistukselle on edelleen painavat perusteet. Sen tarkoituksena on yhdistää ammatillinen ja taloudellinen vastuu apteekista ja varmistaa, että apteekin toimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollolliset eivätkä kaupalliset tavoitteet.
Kaupan tavoitteenahan on myydä mahdollisimman paljon tuotteita toisin kuin apteekin, jonka tavoitteena on myydä lääke vain tarpeeseen, ja varmistaa neuvonnalla sen oikea ja turvallinen käyttö.
Proviisoriomistuksen tarkoituksena on myös varmistaa riippumattomuus lääketukuista ja -yhtiöistä, jotta ne eivät pääse sanelemaan apteekkien tuotevalikoimia ja -suosituksia.
Kymmenessä muussakin EU-maassa, kuten Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa, vain proviisori voi omistaa apteekin ja toimia apteekkarina. Viro palasi kolmisen vuotta sitten apteekkien vapaammasta omistusmallista proviisoriomistukseen ilmenneiden ongelmien takia.
Apteekkien omistuksen vapauttaminen johtaisi vain siihen, että yli 600 terveydenhuollon yrittäjää korvautuisi pääosin apteekkiketjuilla, joita perustaisivat ainakin K- ja S-ryhmät sekä lääketukut, jos se niille sallittaisiin. Isot söisivät pienet.
On suorastaan absurdia, että kaupan ala väittää lääkkeiden hintojen laskevan ruokakaupan hyllyllä. Tilastokeskuksen mukaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana liki 13 prosenttia, ruoka on samassa ajassa kallistunut yli 21 prosenttia. Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan.
Lääkkeiden verkkokauppa on sidottu lähiapteekkien toimintaan siksi, että verkko on vain yksi kanava asioida apteekin kanssa. Tämä mahdollistaa nopeat toimitukset, alueellisen lääkkeiden huoltovarmuuden ja lähiapteekkiverkoston säilymisen kattavana tulevaisuudessakin.
Median pinnallisessa apteekkikeskustelussa unohtuu, että apteekki on osa terveydenhuoltoa ja apteekit toteuttavat julkista palvelutehtävää, avohoidon lääkehuoltoa. Siksi apteekkeja säännellään tarkemmin kuin esimerkiksi yksityistä terveydenhuoltoa, joka vain täydentää julkista palvelua.
Apteekkisääntelyllä varmistetaan muun muassa, että apteekkeja on tasaisesti ympäri maata ja apteekkikoko on riittävä kattavan lääkevaraston ylläpitämiseksi.
Kaikkia toimialoja pitää uudistaa, mutta kertarysäyksellä tehdyn taksiuudistuksen virheitä ei kannata toistaa, eikä rikkoa sitä, mikä toimii ja tukee ruuhkautunutta ja kriisiytynyttä terveydenhuoltoa.
Erkki Kostiainen
viestintäjohtaja, Suomen Apteekkariliitto
