Sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen on jäänyt hyvinvointialueiden vastuulle tilanteessa, jossa sekä taloudelliset että työntekijäresurssit ovat riittämättömät. Mielenterveyden ja lastensuojelun kustannukset ovat vahvassa kasvussa ja pandemian jäljiltä oleva hoivavelka on lisännyt hoitojonoja.
Toiminta keskittyy tulipalojen sammuttamiseen ja panostaminen ennaltaehkäiseviin toimiin tuntuu häviävän taistelun resursseista. Panostaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Hyte) olisi kuitenkin sekä inhimillistä että kustannustehokasta. Kyseessä on arvovalinta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön eli hyte-työn tulokset näkyvät vasta viiveellä, joten on vaarana, että me päättäjät haluamme tilikauden päätteeksi mukavat lukemat viivan alle. Nyt on toimittava vastuullisesti eikä pidä tyytyä poimimaan matalalla olevia hedelmiä uudelleenvalinnan toiveessa vaan on uskallettava kurkottaa tulevaisuuteen. Mikään palveluihin osoitettu rahamäärä ei riitä, ellei terveyden edistämistä oteta tosissaan.
Hyte-toimien tavoitteena on kansansairauksien ehkäiseminen, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä on sekä hyvinvointialueella että kunnilla. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että tavoitteet ovat tärkeitä ja erittäin ajankohtaisia.
Ennaltaehkäisevä työ on kuitenkin usein se, mistä tiukkenevassa taloudessa leikataan. Lakisäätäiset palvelut on joka tapauksessa tuotettava. Mikäli kunta säästää hyte-palveluista, lasku ongelmien pahenemisesta siirtyy hyvinvointialueelle. Kunnat joutuvat tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja ja kustannusten kasvun hillitsemisen sijaan kustannukset tulevat kasvamaan.
THL:n mukaan 80–90 prosenttia eliniän kasvusta johtuu muusta kuin varsinaisista terveyspalveluista. Geeneihin ja ikään ei voida vaikuttaa, mutta miltei kaikkeen muuhun voidaan. Yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa muun muassa elinympäristöön, tukea liikuntaharrastuksia, mahdollistaa terveellinen ruokavalio tai tarjota voimaannuttavaa vertaistukea.
Kansalaisjärjestöt, seurakunnat, vapaaehtoistoimijat sekä hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset ovat merkittäviä tekijöitä ennaltaehkäisevässä työssä. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä onkin jatkossa tuettava sekä yhteistyötä heidän välillään ja heidän kanssaan kehitettävä tukemaan julkisen sektorin palveluja.
Mutta mikäli yhteistyöhön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei ole riittäviä resursseja, jäävät toiveet musteeksi paperille. Hyvinvointialueiden rahoitus on niin sanotusti yleiskatteellista ja alue itse päättää miten resurssit jaetaan. Tiukassa taloustilanteessa on vaarana, että ennaltaehkäiseviin toimiin ei panosteta, ellei siihen kohdisteta korvamerkittyjä resursseja.
Olen tehnyt aluevaltuustoaloitteen siitä, että hyte-työhön saataisiin riittävät resurssit ja taloudelliset kannustimet ja lisäksi voitaisiin palkita kuntien lisäksi kolmatta sektoria ja yrityksiä vaikuttavasta ja tuloksellisesta työstä. Mitäpä, jos lähdettäisiin jopa kilpailemaan sitä, mikä kunta tai toimija parhaiten tuottaa hyvinvointia asukkaille?
Riitta Kuismanen
aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas, puoluevaltuuston puheenjohtaja (kd.), Pirkkala
