Koulukiusaaminen on entisestään raaistunut ja usein puhutaan jo väkivallasta. Nimittelyä, tönimistä, haukkumista, fyysistä pahoinpitelyä ja ulkopuolelle jättämistä. Uhrille se aiheuttaa pahaa mieltä, kyyneleitä, fyysisiä oireita ja pelkoa mennä kouluun. Vanhemmille kiusaaminen on aivan yhtä raskas kokemus kuin kiusaamiselle altistuneelle lapselle.
Kiusaaminen jättää pahimmillaan elämänpituisia jälkiä mielen hyvinvointiin, itsetuntoon, minäkuvaan, turvallisuuden tunteeseen ja ihmissuhteisiin.
Lue lisää: Sinunkin lähelläsi on lapsi, joka on jätetty pärjäämään yksin
Kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Yhteistä tahtotilaa tarvitaan, jotta muutos saadaan aikaiseksi. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa kodissa pitää puhua kiusaamisesta, vaikkei se juuri nyt koskettaisikaan omaa perhettä. Kouluissa jokaisen aikuisen tehtävä on vakuuttaa, että kiusaaminen ei ole koskaan ok. Että meidän koulussamme ei ketään kiusata. Jokainen otetaan mukaan ja arvostetaan häntä juuri sellaisena kuin hän on.
Oppilaiden tulee tietää ja oppia, että kiusaamisella on seurauksia ja että kouluissa on toimivat kiusaamisen vastaiset toimintamallit, joita noudatetaan. Myös päättäjillä tulee olla rohkeutta tehdä päätöksiä, joissa lapsen oikeudet laitetaan etusijalle. Tälle työlle tulisi varata myös aikaa ja resursseja. Aikuisten lisäksi oppilaiden rooli kiusaamisen vastaisen ilmapiirin, normin, rakentamisessa on merkittävä. Kiusaamisen vastainen toimintakulttuuri rakentuu vasta silloin, kun oppilaat osallistetaan ja otetaan mukaan sen rakentamiseen (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) 2022). Vertaisten sanalla ja esimerkillä on valtava merkitys ja oppilaiden on itse luotava omaan yhteisöön vahva kiusaamisen vastainen normi.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta on esimerkki siitä, kuinka oppilaita voidaan osallistaa kiusaamista ennaltaehkäisevään ja kiusaamisen vastaiseen työhön. Toiminnan vaikuttavuus lisääntyisi merkittävästi, jos tukioppilastoiminta löytyisi paikallisesta opetussuunnitelmasta. Toiminta on vakiintunut ja yli 80 prosenttia suomalaisista kouluista toteuttaa tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminnassa oppilaat ryhmäyttävät oppilaita, tutustuttavat toisiinsa, järjestävät välituntitoimintaa, oppitunteja ja työpajoja kiusaamisesta, tempauksia ja tapahtumia ja ottavat kaikki koulun oppilaat mukaan toimintaan.
Tukioppilaat vahvistavat kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, he toimivat myös koulussa silminä, jotka voivat havaita sellaistakin kiusaamista, joka jää aikuisilta huomaamatta.
Haastamme jokaisen päättäjän, kodin, koulun, lapset ja nuoret mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Opetussuunnitelmassa ja kouluissa tulee nähdä lasten ja nuorten sosiaaliset taidot ja niiden vahvistaminen tärkeänä. Kouluarjessa aikaa ja resursseja tulee riittää myös ryhmäyttämiselle, kaveritaitojen harjoittamiselle ja yhteisöllisyydelle. Vain yhdessä tehden koulusta tulee parempi paikka, jossa ketään ei kiusata ja kukaan ei jää yksin.
Paula Aalto
kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Päivi Meduri
toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri
Suvi Myllärniemi
kouluyhteistyön koordinaattori, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri
