Luonnonsuojelu käy nyt kovilla kierroksilla. Valtioneuvosto päätti äskettäin noin 100 miljoonan euron arvoisen 30 000 hehtaarin suojelusta. Aloitteita kansallispuistoista on niin ikään alkanut nousta kuin sieniä sateella, joista viimeisimpänä Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajentaminen ja mahdollinen yhdistäminen täällä Pirkanmaalla.
Kansallispuisto voidaan lain mukaan perustaa vain valtion omistamalle maalle. Näin ollen yksityisten maanomistajien ei tarvitse ihan heti menettää yöuniaan. Laki mahdollistaa joissain tapauksissa yksityismaiden lunastamisen suojeluun, mutta kynnys on korkea ja kansallispuistojen kohdalla näin on toimittu hyvin harvoin.
Kansallispuiston vaikutus lakkaa puiston rajaan. Suoraa vaikutusta esimerkiksi naapurina olevaan yksityiseen metsäkiinteistöön tai sen käyttöön ei ole. Käytännössä tilanne voi muodostua erilaiseksi, jos esimerkiksi puun ostajat alkavat karttaa alueita julkisen painostuksen tai imagon tahriintumisen pelossa. Se merkitsisi kysynnän merkittävää vähenemistä ja puun hinnan laskua ja edelleen metsätilojen arvon laskua.
Helvetinjärveä ja Seitsemistä koskevassa aloitteessa on myös toivottu alueen merkitsemistä suojeluvarauksena valmisteilla olevaan vaihemaakuntakaavaan. Kaavoituksen kautta tulevat vaikutukset voivat olla yksityisille maanomistajille raskaita kaavoitusmerkinnöistä riippuen. Maakuntakaavamerkinnät valuvat yleiskaavoihin, joilla voi olla suoria vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen. Kaava on usein huono keino suojelun toteuttamiseksi, kun suojelu voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain perusteella, jolloin esimerkiksi korvauskäytännöt ovat selkeät.
Yksityisten maille ei pidä tulla suojeluvarausmerkintöjä maakuntakaavaan. Suojeluvarausmerkintä ei ole millään muotoa edellytys kansallispuistojen mahdolliselle laajentamiselle. Kaavamerkintöjen puuttuminen ei myöskään estä yksityisiä metsänomistajia myymästä tai lahjoittamasta niin halutessaan metsäänsä osaksi kansallispuistoa. Lisäksi kaavamerkintöjen tulee olla selkeitä, huolellisesti rajattuja ja määräysten yksiselitteisiä.
Aloitteen taloudelliset vaikutukset ovat joka tapauksessa suuret. Esitys toisi toteutuessaan noin 10 000 hehtaaria kansallispuistoon. Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan metsämaan hinta on Pirkanmaalla yli 5 000 euroa hehtaari. Näin siis hyvin karkeasti arvioituna puhutaan siis suurusluokaltaan noin 50 000 000 euron metsäalueista. Lisäksi vaikutuksia tulisi alueen työllisyyteen paikallisissa puuta jalostavissa yrityksissä, puun korjuussa ja kuljetuksessa ja metsänhoitohoitotöissä.
Ennen kuin maakuntaliitto päättää kansallispuistojen laajentamista koskevasta aloitteesta tai mahdollisista kaavamerkinnöistä, on selvitettävä hankeen taloudelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset paikallisten ihmisten elinkeinoihin ja omaisuudensuojaan liittyviin kysymyksiin. Toisaalta olisi myös perusteltua ajatella, että kun samaan aikaan mietitään EU:n biodiversiteettistrategian ja Montrealin sopimuksen toimeenpanoa, saattaisi olla järkevämpää ottaa kansallispuistoasiassa aikalisä ja ratkaista kysymys osana suurempaa kokonaisuutta yksittäisen hankkeen sijaan.
Mikko Kriikku
kenttäpäällikkö, MTK metsänomistajat, Tampere
