Helmikuun alussa julkistettiin lähes 30 yrityksen ja muun organisaation esitys kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjun edistämisestä. Mukana kannanotossa on niin maatilayrityksiä kuin isoja elintarvikealan toimijoita, kuten Apetit, Fazer ja Raisio.
Viestinä on, että kasvipohjaista ruuan tuotantoa kannattaa edistää Suomessa nyt eikä vaikkapa vasta viiden vuoden päästä. Suomessa on jo innovoitu ainutlaatuisia kasvipohjaisia tuotteita. Panostamalla alan kehitykseen voimme kilpailla maailman kärjessä ja hyödyntää uusien tuotteiden tuomia vientimahdollisuuksia.
Tanskassa on päätetty panostaa kasvipohjaisen ruuan kehittämiseen pitkäjänteisesti ja luotu rahasto, jonka ensimmäiset hankkeet lähtevät käyntiin tänä vuonna.
Esityksen allekirjoittanut verkosto peräänkuuluttaa, että Suomessa tulee tehdä vähintään saman kokoluokan panostus esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Kyseessä olisi investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Myös yksityistä rahaa on kehittämistyöhön saatavissa, koska sijoittajat ovat ruoka-alalla kiinnostuneita erityisesti kasvipohjaisista vaihtoehdoista.
Suomalaisia kasvipohjaisia tuotteita viedään jo myös ulkomaille. Kansainväliset arviot kertovat kaikki samaa viestiä siitä, että kasvipohjaisten tuotteiden vientimarkkinoiden potentiaali on hyvin merkittävä. Pitkälle jalostetuilla tuotteilla saadaan viennissä enemmän lisäarvoa kuin alhaisen jalostusasteen tuotteilla.
Suomalaisen kasvipohjaisen ruuan vahvuuksia sekä innovaatioihin hyödynnettyjä raaka-aineita ovat esimerkiksi kotimainen kaura ja härkäpapu, jota on opittu viime vuosina käyttämään yhä monipuolisemmin. Herneestä saatiin Suomessa viime kesänä ennätyssato, joka kerättiin suuremmalta pinta-alalta kuin koskaan. Pirkanmaalla viljellään näiden kaikkien lisäksi jopa linssejä kaupallisesti. Myös kotimaisen rypsin mainiot ravitsemukselliset ominaisuudet on kyetty jalostamaan kasviproteiinituotteeksi.
Tästä huolimatta yksi haasteista on pula kotimaisesta raaka-aineesta. Yhteisen kannan allekirjoittajat vaativat, että tukea ja neuvontaa suomalaisille maataloustuottajille kehitetään yhä paremmin tarpeiden mukaiseksi. Tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit sekä osaamisen kehittämistä.
Alaa ei voi viedä eteenpäin vain isojen yritysten ja sijoittajien investointien turvin. Tarvittaviin toimiin kuuluu valtion tehtäviä, kuten osaamisen ja koulutuksen kehittämistä.
Lisäksi maataloustuottajat tarvitsevat uusia viljelylajikkeita, jotka hyödyttävät niin kasviproteiinin kuin valkuaisrehunkin tuottajia. Hyötyjä saadaan koko kotimaiselle ruokaketjulle ja yhteiskunnalle. Nyt on aika edistää kasvipohjaista ruokaa.
Timo Partola
Apetit Oyj
Elisa Niemi
WWF Suomi
