Monet nuoret pitävät koulua liian raskaana. Usein kuulee, kuinka tunnilla on vaikeaa olla tai oppiminen ei onnistu. Arki on stressaavaa kaikkine esitelmineen ja kirjoitelmineen. Minusta ulkoilma on apu melkein kaikkeen, kuten tähänkin. Ulkona mieli kirkastuu ja huolet unohtuvat.
Eikö olisi hauskaa käyttää jokaisesta kouluviikosta muutama tunti rauhoittumiseen tunnilla istumisen sijaan? Minun mielestäni metsässä voi oppia vähintään yhtä hyvin kuin tavallisellakin oppitunnilla. Lisäksi kouluarki kaipaa rentoa tekemistä. Pitkän päivän jälkeen ei tuntuisikaan uupuneelta vaan iloiselta. Välillä voitaisiin tehdä biologian tutkimuksia, joskus voitaisiin vain kävellä laavulle syömään.
Uskon, että jos välillä oltaisiin luvan kanssa rennosti, jaksaisi olla tavallisella koulutunnilla kunnolla. Metsä sopisi erilaisille oppijoille, sillä siellä olisi tilaa olla miten päin vain. Olisi myös mahdollisuus opetella keskittymään ja kuuntelemaan.
Moni koulu ainakin Tampereen ympäryskunnissa on aivan metsän reunassa, eikä kaupunkikouluillekaan tämä olisi mikään ongelma; esimerkiksi ratikkareittien päätepysäkit ovat juuri sopivasti polkujen äärellä.
Oppii arvostamaan ympäristöä ja tekemään fiksumpia ratkaisuja sen suhteen, jos näkee itse, miten hienoja paikkoja metsät ovat. Ei olisi kauhean realistista retkeillä Lapin erämaissa tavallisena koulupäivänä, mutta kyllä Hervantajärvi tai Kauppi ajaisi asian kivana retkikohteena. Ei pienempiinkään metsiin kyllästyisi, vaikka niissä kävisi joka viikko, ja sitä paitsi Tampereen ja Pirkanmaan alueella erilaisia metsäalueita on kyllä riittämiin.
Opettajat voisivat suunnitella luokilleen oppitunteja metsässä. Vaikka kotitaloudessakin voitaisiin opetella kokkaamaan nuotiolla. Metsäretki kerran viikossa ei tuntuisi mitenkään ylimitoitetulta eikä se hidastaisi oppimistahtia. Samat sisällöt ehtisi kyllä oppia siellä metsässäkin. Olisi siis nuorten aika lähteä metsään virkistymään ja rauhoittumaan pakoon paineita ja stressiä.
Aino Haapaniemi
8. luokka, Tampereen kansainvälinen koulu
