Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa. Tästä niin sanotusta translaista käytävässä julkisessa keskustelussa lakiesitystä on perusteltu myös ihmisoikeuksilla, mikä on harhaanjohtavaa ja suurelta osin totuudenvastaista.
Lakiesitys sisältää useita muutoksia nykytilaan. Näihin kuuluu luopuminen lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta edellytyksenä sukupuolen vahvistamiselle. Tämä muutos on perusteltavissa ihmisoikeuksilla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä, kuten vuonna 2017 annetusta ratkaisusta tapauksessa A.P., Garçon ja Nicot vastaan Ranska, ilmenee, että vaatimusta lisääntymiskyvyttömyydestä on pidettävä ongelmallisena Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan kannalta.
Muilta osin lakiesityksessä ei ole kysymys ihmisoikeuksista, vaan ideologiasta. Kuten lakiesitystä koskevassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut sukupuolen vahvistamista koskevan sääntelyn muilta osin kuuluvan laajan kansallisen harkintamarginaalin piiriin. Mikään Suomea sitova ihmisoikeusnormi ei edellytä juridisen sukupuolen perustumista yksinomaan itsemäärittelyyn eikä mahdollisuutta hakea sukupuolen vahvistamista uudelleen vuoden kuluttua edellisestä sukupuolen vahvistamisesta.
On väärin perustella ihmisoikeuksilla laajaa lakiesitystä, jonka sisältämistä muutoksista enemmistö ei perustu ihmisoikeuksiin, vaan ideologiaan. Ihmisoikeuksia ei tule valjastaa ideologioiden ja poliittisen kampanjoinnin keppihevosiksi. Ihmisoikeusnormien soveltaminen on puhtaasti oikeudellinen asia, johon ei tule sekoittaa ideologioita eikä politiikkaa.
Petri Rajala
lakimies, kaupunginvaltuutettu (kok.), Tampere
