Kolme lisäehdotusta, miten lisätä lasten ja nuorten liikunnan harrastamista – harrastusverovähennystä on jo ehdotettu

Suomen harrastamisen toimintamallin laajentamista, arvonlisäveron laskua ja kohdennetun valtionavun korottamista harrastusverovähennyksen lisäksi ehdottavat Marika Uusi-Illikainen ja Stiina Lahikainen.

21.1. 17:15

Mielipidekirjoituksessaan Veli-Matti Ahtiainen ehdotti, että lasten vanhempien tulisi saada kotitalousvähennystä kaikkeen ohjattuun liikuntaan liittyvistä harrastuskuluista (AL 7.1.). Ahtiainen perusteli ehdotustaan monelle lapsiperheelle liian korkeilla harrastuskustannuksilla; yhä harvemmalla keskituloisista lapsiperheistä on enää varaa tarjota lapsilleen säännöllistä harrastusta. Ahtiaisen ehdotus “harrastusvähennyksestä” on kannatettava ajatus, sillä liikuntaa harrastavien ja ohjattuun harrastustoimintaan osallistuvien lasten määrä on vähentynyt jo useamman vuoden ajan. Liikunnan harrastaminen on polarisoitunut, mikä on lisännyt eriarvoisuutta.

Vaikka kannatamme Ahtiaisen ehdotusta lasten ja nuorten harrastustoiminnan verovähennyksestä, on mielestämme muitakin vaihtoehtoja, joilla helpotetaan kaikkien lasten ja nuorten pääsyä ohjattuun harrastustoimintaan.

Seuraavalla vaalikaudella valtion on laajennettava vuoden 2023 alusta nuorisolakiin vakiinnutettua Suomen harrastamisen toimintamallia koskemaan myös tavoitteellisempaan urheilutoimintaan osallistuvien lasten harrastamiseen.

Tavoitteellisen liikunnan harrastaminen on saatava nykyistä paremmin osaksi koulupäivien jälkeistä toimintaa.

Ehdotamme lisäksi, että kaikkien arvonlisäveron piirissä olevien liikuntapalveluiden arvonlisäverokantaa yhtenäistetään kymmeneen prosenttiin, sillä liikuntapalveluista maksetaan nyt joko 10 prosenttia ja osasta liikuntapalveluista, kuten personal trainer-palveluista 24 prosenttia arvonlisäveroa.

Selkeintä ja liikuntapalveluiden käyttöä edistävää olisi laskea tulevaisuudessa liikuntapalveluiden ja ohjatun harrastustoiminnan arvonlisävero nollaan prosenttiin. Nollaverokanta on jo voimassa esimerkiksi hieronta- ja fysioterapiapalveluilla. Haasteen tähän tuo se, että jos yrittäjä myy tuotteita tai palveluja nollaverokannalla, ei hän saa myöskään vähentää kulujensa arvonlisäveroa.

Kolmas konkreettinen ehdotuksemme on, että valtio maksaa kunnille korkeampia liikuntapalveluiden järjestämisen kustannuksiin kohdennettuja liikunnan valtionosuuksia. Valtio korvaa kunnille liikuntapanostuksista valtionosuuksina 12 euroa/vuosi/kunnan asukas. Valtionosuuden yksikköhinta on ollut vuodesta 2009 lähtien samansuuruinen. Nykyinen valtiontuki ei kata kuntien liikuntapalveluiden järjestämiseen ja kuntalaisten liikunnan edellytysten luomiseen ja käyttökustannuksiin käytettäviä menoja. Korkeammalla valtionosuudella voidaan paremmin tukea kuntien tarjoamia liikuntapalveluita ja vahvistaa liikunnan asemaa kunnan peruspalveluna.

Liikunnalliseen elämäntapaan opitaan varhaislapsuudessa ja perheissä opittujen mallien mukaan. Tutkimukset osoittavat, että lasten vanhempien koulutus- ja sosioekonominen tausta vaikuttavat lasten harrastamiseen. Yhteiskunnan tarjoaman porkkanan lisäksi tarvitaan yksilöiden liikunta- ja terveyskäyttäytymistä muuttavia keinoja, jotta pysyviä muutoksia liikkumattomuuden haasteeseen saadaan ratkaistua. Tarvitaan monialaista hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja liikunnan edistämisestä kiinnostuneita päättäjiä. Tulevat eduskuntavaalit ovat erinomainen tilaisuus äänestää eduskuntaan puoluetta ja ehdokasta, joka on liikunnan puolella.

Marika Uusi-Illikainen

liikunta-alan ammattilainen ja toiminnanjohtaja (vihr.), Kangasala

Stiina Lahikainen

kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vihr.), Kangasala

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut