Keskipisteenä korona – muu terveydenhoito on jäänyt sivurooliin

Kuinka paljon on perusteltua panostaa yhteiskunnan resursseja yhteen sairauteen ja sen ennaltaehkäisyyn ylipäänsä, kysyy Piia Metsähonkala.

17.1. 17:15

Kevättalvella 2020 virus Kiinan Wuhanista sai koko Suomen sekaisin. Otettiin käyttöön valmiuslaki ja julistettiin poikkeusolot. Virus vei median huomion ja somessa keskusteltiin aktiivisesti. Kaikki muu tuntui toissijaiselta, korona oli kaiken keskiössä.

Se, joka silloin luuli, että kyseessä on hetken huuma, erehtyi. Korona oli tullut jäädäkseen – niin tautina kuin puheenaiheena. Vähitellen käynnistyivät odotetut rokotukset. Toivottua helpotusta tilanteeseen ei kuitenkaan tullut, tartunnat jatkuivat ja korona säilyi pääroolissa monin tavoin.

Samaan aikaan muu terveydenhuolto oli jäänyt sivurooliin. Kiireettömiä leikkauksia peruttiin ja sairastuneita kehotettiin karttamaan päivystyksiä pikku vaivojen takia. Koronatestit, -rokotukset ja -potilaiden hoito sitoivat resursseja.

Korona hallitsi myös virallista terveysviestintää. Tautitapausten määrä tiedotettiin päivittäin ja kuolleisuuslukuja kerrottiin säännöllisesti. Tilastoja ja käyriä seurattiin mediassa tarkasti.

On aiheellista kysyä, ketä ja mitä tämä palveli? Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten kuolinsyykärkeä. Pitäisikö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaista joka päivä myös näihin tauteihin kuolleiden määrä ja julistaa sitä tv-kanavilla ja muissa medioissa?

Entä kuinka paljon on perusteltua panostaa yhteiskunnan resursseja yhteen sairauteen ja sen ennaltaehkäisyyn ylipäänsä? Missä menee raja ja kuka sen määrittää?

Terveys on monitahoinen kokonaisuus, johon vaikuttavat samanaikaisesti useat eri tekijät. Koronan myötä tämä näytti unohtuvan. Rajoitukset sekä etätyö passivoittivat ihmisiä ja koronaeristys vaikutti myös mielenterveyteen, erityisesti nuorilla. Viestinnästä "unohdettiin" terveyden ylläpitämisen ja vastustuskyvyn vahvistamisen peruspilarit – liikunta ja ravinto. Hyvä fyysinen kunto on terveys- ja voimavaratekijä jo itsessään ja ylipainon on todettu olevan yhteydessä vaikeaoireisen koronan riskiin. Kun huomio on vain ja ainoastaan testeissä, maskeissa ja rokotuksissa, kokonaisuus katoaa.

Viime aikoina julkisuudessa on ollut uutisia suomalaisten ylikuolleisuudesta. Niitetäänkö nyt yksipuolisen, koronaan keskittyneen terveysstrategian satoa?

Piia Metsähonkala

Tampere

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut