Kuluttajaturvallisuuslaki ei koske yksityishenkilöä, joka tekee mailleen ladun, jota myös muut hiihtäjät voivat käyttää

Yksityiset ihmiset ovat poikkeus: he ovat kuluttajaturvallisuuslain tarkoittamia palveluntarjoajia vain silloin, kun kyse on elinkeinotoiminnasta, kirjoittaa Janne Niemelä Tukesista.

17.1. 17:00

Kuluttajaturvallisuuslaki, kuluttajapalvelut, kansalaisten ja omatoiminen aktiivisuus ovat saaneet viime päivinä paljon näkyvyyttä mediassa. Lukijoille on saattanut muodostua osin väärä kuva lain sisällöstä ja soveltamisalasta. Hyvä, että turvallisuus- ja vastuukysymyksistä keskustellaan – näin asiaan saadaan selvyyttä.

Lue lisää: Sala-auraaja, luvaton laduntekijä ja laiton avanto – Milloin aktiivisista kansalaisista tuli uhka?

Kuluttajaturvallisuuslaki on luonteeltaan yleinen ja laaja. Se koskee kaikkia kulutustavaroita ja kuluttajapalveluita, joille ei ole omaa erityislainsäädäntöä tai tarkempia turvallisuusvaatimuksia. Tyypillisiä soveltamisalaan kuuluvia palveluita ovat erilaiset kuluttajille tarjottavat vapaa-ajan palvelut ja hyvinvointipalvelut.

Laki koskee palveluntarjoajana toimivia yrityksiä ja kuntia. Yhdistyksiä laki koskee silloin kun ne tarjoavat palveluita myös muille kuin pelkästään omille jäsenilleen. Näissä tapauksissa ei ole merkitystä sillä, peritäänkö palvelun käyttämisestä maksua vai ei. Yksityiset ihmiset ovat poikkeus: he ovat kuluttajaturvallisuuslain tarkoittamia palveluntarjoajia vain silloin, kun kyse on elinkeinotoiminnasta. Kuluttajaturvallisuuslaki ei siis koske esimerkiksi yksityishenkilöä, joka tekee mailleen ladun, jota myös muut hiihtäjät voivat käyttää.

Yrityksen, kunnan tai yhdistyksen toimiessa palveluntarjoajana on heidän vastuullaan huolehtia palvelunsa turvallisuudesta kokonaisuudessaan. Palvelun ja sen ylläpidon turvallisuuden varmistamiseksi palveluntarjoaja määrittelee, kuka palvelun ylläpidosta vastaa ja milloin sitä tarjotaan kuluttajille. Tällöin palveluntarjoajan on mahdollista muun muassa tiedottaa kuluttajille palvelun turvallisista käyttöajoista.

Kuluttajaturvallisuuslaki ei itsessään kiellä tiettyjä toimintamalleja palveluiden toteutuksessa. Mikäli yksityiset ihmiset haluavat auttaa kuntia palveluiden ylläpidossa, siitä voi tehdä etukäteen ehdotuksen kunnalle, joka päättää asiasta. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo, että palveluntarjoajat noudattavat heille kuluttajaturvallisuuslain asettamia turvallisuusvelvoitteita ja voi tarvittaessa puuttua toimintaan, mikäli palveluntarjoaja ei noudata niitä. Tukes ei kuitenkaan ota kantaa vahingonkorvausasioihin, eikä niistä ole säädetty kuluttajaturvallisuuslaissa.

Kuluttajapalveluita on eri luonteisia. Leikkikentillä ja hiihtoladuilla asiakas toimii itse aktiivisesti ja omatoimisesti, eikä palveluntarjoajan henkilöstöä ole välttämättä paikan päällä. Esimerkiksi huvi- ja teemapuistoissa sekä monissa ohjelmapalveluissa taas asiakas on usein passiivisemmassa roolissa ja palveluntarjoajalla tai hänen työntekijöillään on aktiivinen rooli palvelun toteuttamisessa.

Kuluttajien etu molemmissa tapauksissa on, että palveluntarjoaja varmistuu turvallisuudesta kuluttajaturvallisuuslain huolellisuusvelvoitetta noudattaen ja soveltuvin osin standardeja sekä muita turvallisuusohjeita hyödyntäen.

Janne Niemelä

ryhmäpäällikkö, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut