Hoivapaikkoja on tyhjinä, koska viranomaiset tulkitsevat henkilöstömitoituslakia väärin

Vanhus tarvitsee ympärilleen turvallisia ihmisiä, joilla on halu kohdata vanhus, auttaa päivittäisissä toiminnoissa ja tuoda iloa elämään, kirjoittaa Hyvinvointiala HALI ry:stä johtaja Arja Laitinen.

10.1. 17:45

Vanhusten hoiva tarvitsee uutta kulttuuria. Vanhusten hoivakoteja valvovat sosiaali- ja terveysministeriön alainen Valvira sekä aluehallintovirastot. Valvonta on niin tehokasta, että hoivaan ei enää pääse. Hoivaa tarjoavilla yrityksillä on Suomessa vapaana noin 3000 paikkaa. Hoivapaikan tarvitsijat odottavat paikkaa kotonaan tai pahimmillaan päivystyksissä, kuten viime päivinä olemme saaneet lukea. Kaukana olemme siitä, että kaikilla olisi oikeus riittäviin palveluihin ja arvokkaaseen vanhuuteen.

Miksi hoivapaikat sitten ovat tyhjinä? Siksi, että valvovat viranomaiset tulkitsevat henkilöstömitoituslakia väärin. Laki ei edellytä vanhuksia hoivaamaan tiettyä määrää lähi- tai sairaanhoitajia. Henkilöstömitoituslaki sallii 13 eri ammattiryhmän laskemisen välittömän työn mitoitukseen. Tästä huolimatta Valvira ja aluehallintovirastot kelpuuttavat mitoitukseen laskettaviksi miltei vain lähihoitajia sekä ammattikorkeakoulun käyneitä sote-ammattilaisia. Sellaisia ei ole tarjolla, eikä heitä vanhusten hoivassa suuressa määrin edes tarvita.

Vanhus tarvitsee ympärilleen turvallisia ihmisiä, joilla on halu kohdata vanhus, auttaa päivittäisissä toiminnoissa ja tuoda iloa elämään. Nämä vaatimukset täyttäviä ihmisiä olisi tarjoilla hoivakoteihin töihin, mutta he eivät viranomaiselle kelpaa. Seuraukset näemme nyt uutisissa.

Valvontaakin tarvitaan, mutta se ei voi viedä vanhuksilta oikeutta hoivakotipaikkaan.

Arja Laitinen

johtaja (hoiva ja osaaminen), Hyvinvointiala HALI ry

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut