Jäillä liikkuminen vaatii opettelua – pelotteluvalistuksen sijaan tarvittaisiin turvallisen jäälläliikkumisen opetusta

Järvellä on lähekkäin alueita, joilla jää kantaa ja alueita, jotka ovat heikkoja. Tärkeintä on opetella "lukemaan" jäätä, jos siellä aikoo liikkua, kirjoittaa Suomen retkiluistelijoiden retkenvetäjä Mikko Manka.

9.1. 17:30

Aamulehti kertoi, lukijan kuvalla höystettynä, kuinka ”keskellä eilen jäätynyttä Näsijärveä käveli ihmisiä” (AL 7.1.). Hieman rakeisesta kuvasta ei tarkkaan näe, ketkä ovat kyseessä, mutta todennäköisesti kuvassa on Suomen retkiluistelijoiden ohjattu luisteluryhmä, joita Näsijärvellä liikkui loppiaisena useita.

Näiden retkien vetäjät ja retken osallistujat ovat käyneet monia erilaisia koulutuksia jäillä liikkumiseen, ovat varustautuneet asianmukaisesti (kattavat turvallisuusvarusteet, taito niiden käyttöön ja kaverit mukana), harjoittelevat erilaisilla jäillä liikkumista ja niistä pelastautumista.

Loppiaisenkaan retkillä ei missään vaiheessa menty heikoille jäille: jäätymisalueiden reunoilta käännyttiin pois, jos jää todetaan heikoksi jääsauvaiskujen jälkeen. Monessa paikassa Näsijärvellä olikin vielä loppiaisena alueita, jonne ei ollut mitään asiaa: avovettä tai tuuliavantoja 1 senttimetrin kannessa, kuten esimerkiksi Koukkukarin kohdalla ja Reuharin eteläpuolella. Toisaalta sitten oli aivan mahtavia silojään alueita 8 sentin paksuisessa jäässä.

Jää ei ole mikään yksikkö (esimerkiksi Näsijärven jää), joka jäätyy tietyllä kellonlyömällä samaan aikaan, vaan erittäin moninaista ja eri vaiheissa jäätyvää. Tästä johtuen on järvellä on lähekkäin alueita, jotka kantavat ja alueita, jotka ovat heikkoja. Tärkeintä on opetella "lukemaan" jäätä, jos siellä aikoo liikkua. Sokkona jäille menoa ei voi suositella kenellekään. Parasta olisikin, jos perinteisen pelotteluvalistuksen sijaan tai edes lisäksi alettaisiin puhua turvallisen jäälläliikkumisen tekijöistä ja kulttuurista.

Loppiaisena Näsijärvellä liikkui seuran retkillä turvallisesti noin 80 seuran jäsentä. On toki helppoa kauhistella ja paheksua, jos ei ole käsitystä jään kantavuudesta, ominaisuuksista tai jäätymisen fysiikasta. Suomen retkiluistelijoiden ohjatuilla retkillä on luisteltu pitkälti yli 820 000 osallistujakilometriä ilman yhtään hukkumiskuolemaa viimeisen 10 tilastoissa olevan kauden aikana. Sen pitäisi kertoa jotain maallikollekin.

Mitä oikeasti voi kauhistella ja itsekin ihmettelin, oli vastaan tulevat, yksin luistelevat henkilöt ilman minkäänlaisia turvavälineitä. Valitettavasti nämä ovat usein henkilöitä, jotka päätyvät tilastoihin – niihin synkimpiin.

Mikko Manka

yksi Suomen retkiluistelijoiden retkenvetäjistä, Tampere

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut