Kunnissa tulkitaan liian tiukasti ohjeita seurakunnan ja sivistystoimen yhteistyöstä – nyt vähemmistön vuoksi suuren enemmistön oikeuksia poljetaan

Suomessa on positiivisen uskonnonvapauden sijaan viime vuosina alettu toteuttamaan yhä enemmän negatiivista uskonnonvapautta eli vapautta uskonnosta, kirjoittaa Pirkanmaan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Piia Nurmela.

5.1. 17:00

Lempäälässä on tulkittu liian tiukasti opetushallituksen ohjeita liittyen seurakunnan ja varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön

Kunnissa on hyvin monenkirjavia käytäntöjä siihen, miten opetushallituksen ohjeita yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista tulkitaan. Lempäälän varhaiskasvatus kuuluu valitettavasti niihin, joissa ohjeita on noudatettu tarpeettoman tiukasti.

Linjaus, jonka mukaan lempääläiset päiväkotilapset eivät saaneet osallistua seurakunnan järjestämään joulukirkkoon tuntuu kummalliselta, eikä ole opetushallituksen ohjeiden hengen mukainen.

Opetushallituksen ohjeiden lähtökohtana on positiivinen uskonnonvapaus eli vapaus harjoittaa omaa uskontoa. Muutamien lasten osallistumattomuus ei saisi opetushallituksen mukaan ohjata siihen, että isolta enemmistöltä viedään oikeus osallistua esimerkiksi joulukirkkoon.

Kirkossa käynti ja rukous tulkitaan uskonnonharjoittamiseksi, johon tulee olla vanhempien lupa. Tarvittaessa on tilaisuuden ajaksi järjestettävä rinnakkaista ohjelmaa niille, jotka eivät kirkkohetkeen halua osallistua. Lempäälässä tämä voisi onnistua esimerkiksi kirjastossa, jossa mielellään järjestetään laadukasta ohjelmaa lapsille.

Ohjeiden mukaan kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia. Ne ovat osa koulun toimintaa ja opetusta. Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. Näihinkin kristillisiin sisältöihin osallistuminen on vapaaehtoista.

Opetushallituksen ohjeissa seurakunta nähdään tärkeänä kumppanina.

Kouluihin voidaan kutsua seurakuntien työntekijöitä asiantuntijoina uskontotunnille ja muille oppitunneille. Päiväkodeissa kirkollisten juhlien yhteydessä voidaan seurakunnan toimesta pitää tilaisuuksia, joissa kerrotaan juhliin liittyvät kertomukset ja tausta siihen, miksi niitä vietämme. Uskonnonharjoittamisen elementtejä eivät nämä hetket kuitenkaan saa sisältää.

Suomessa on positiivisen uskonnonvapauden sijaan viime vuosina alettu toteuttamaan yhä enemmän negatiivista uskonnonvapautta eli vapautta uskonnosta. Tämä on johtanut siihen, että perinteiset uskonnolliset sisällöt ja symbolit on haluttu häivyttää kouluista, päiväkodeista, vanhusten hoitolaitoksista ja muista instituutioista.

Myös Lempäälän varhaiskasvatus luopui seurakunnan työntekijöiden järjestämistä, erittäin pidetyistä kynttilähetkistä neljä vuotta sitten. Niiden tilalla seurakunnan työntekijät saivat pitää eettisiä hetkiä, joissa ei saanut olla mitään kristillistä sisältöä. Sittemmin tästäkin yhteistyöstä luovuttiin. Tässä opetushallituksen ohjeita on tulkittu liian tiukasti.

Lempäälän varhaiskasvatuksessa tulee palata positiivisen uskonnonvapauden käytäntöihin ja taata lapsille arvokkaan kristillisen kulttuuriperintömme tuntemus varhaiskasvatusarjen keskellä. Nykyisessä tilanteessa pienen vähemmistön vuoksi suuren enemmistön oikeuksia poljetaan.

Piia Nurmela

Pirkanmaan kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu, Lempäälä

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut