Suomalaiset ovat ahdingossa sähkön hinnan kanssa – Vain pieni osa yhtiöistä myy markkinahintaa halvemmalla

Perussuomalaisten ehdottamassa mallissa valtio korvaisi kuluttajille osan kustannuksista sähkön hinnan ylittäessä ennalta määrätyn rajan.

1.1. 17:00

Suomalaisten vuosi alkaa taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa. Venäjän Ukrainaan kohdistama raakalaismainen hyökkäys ja Suomessa ennätyksellisen nopeasti toteutettava vihreä siirtymä ovat vauhdittaneet elinkustannusten nousua. Inflaatio on korkeimmillaan neljään vuosikymmeneen.

Asumismenot ovat kallistuneet hurjasti. Asuntolainojen korkojen nousun ohella kansalaiset kärsivät erityisesti huippukorkealle kohonneesta sähkön hinnasta. Ongelma on pahin sähkölämmitteisissä omakotitaloissa, mutta se koskettaa ihmisiä asuinmuodosta riippumatta. Monessa kodissa sisälämpötilaa on jouduttu laskemaan useilla asteilla. Osa yrittäjistä on harkinnut vakavasti liikkeensä sulkemista kovien lämmityskustannusten vuoksi.

Suomessa tuotetusta sähköstä pitkälti yli 80 prosenttia on päästötöntä. Syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat tuntuvasti alemmat kuin EU:ssa keskimäärin. Sähkön markkinahinta ei määräydy tuotantokustannusten mukaan, mikä näkyy kuluttajien kukkaroissa.

Kansalaisia ei voida jättää hallitsemattomien markkinavoimien armoille välttämättömän perushyödykkeen hinnan moninkertaistuttua. Vain pieni osa sähköyhtiöistä on osoittanut yhteiskuntavastuuta myymällä markkinahintaa halvempaa sähköä vanhoille asiakkailleen ja toimialueensa asukkaille.

Perussuomalaisten ehdottamassa mallissa valtio korvaisi kuluttajille osan kustannuksista sähkön hinnan ylittäessä ennalta määrätyn rajan. Jos korvaus olisi 70 prosenttia sähkön 15 senttiä kilowattitunnilta ylittävästä hinnasta, olisivat valtion kulut arviolta 825 miljoonaa euroa vuoden 2023 ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Tarvittavat varat valtio saisi säätämällä sähköyhtiöiden ylisuurille voitoille windfall-veron. Suora hintakattokin on mahdollinen toteutustapa, vaikka se ei kannusta yhtä vahvasti energian säästämiseen.

Perussuomalaiset ovat jo kuukausien ajan vaatineet hallitukselta toimia sähkön kohonneen hinnan vuoksi. Silti työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten mukaan hallitus antoi toimeksiannon uusien sähkötukien valmistelusta vasta vähän ennen joulua. Monen perheen talousahdinko ehtii syventyä tarvittavien lakimuutosten eduskuntakäsittelyä, muutosten voimaantuloa ja tukien maksatusta odotellessa.

Vaalikauden aikana valtion velka on kasvanut noin 40 miljardilla. Valtiontalous on ensi vuonnakin yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Korkojen noustessa julkisen velan hoito käy yhä raskaammaksi. Jo valtionvelan korkojen yhden prosenttiyksikön noususta koituisi veronmaksajille noin puolentoista miljardin euron vuotuinen ylimääräinen maksutaakka. Korot voivat nousta huomattavasti korkeammallekin.

Tulevaisuudessa tuntuvia lisäkuluja Suomelle voi aiheuttaa myös EU:n ennallistamisasetus. Komission ehdotuksen mukaisesti toteutuessaan asetus toisi maallemme noin 930 miljoonan euron vuosittaisen kuluerän. Metsiään hyvin hoitaneelle Suomelle uusi meno olisi täysin kohtuuton, eikä asetusehdotusta siksi pidä hyväksyä.

Perussuomalaiset haluavat turvata kansalaisten riittävän toimeentulon ja sujuvan arjen ilman kohtuutonta velkataakkaa. Se edellyttää julkisten menojen asettamista vihdoin tärkeysjärjestykseen. Leikkaukset esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysyhteistyön kustannuksista olisi helppo toteuttaa kansamme elintason kärsimättä. Kevään eduskuntavaalien jälkeen nimitettävän hallituksen on otettava vastuu Suomen talouden saattamisesta raiteilleen. Päätöksentekoon tarvitaan selvästi lisää tervettä järkeä.

Sami Savio

Kansanedustaja (ps)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut