Koululiikunta innostaa liikkumaan – liikuntatunteja pitää lisätä ja ryhmäkokoja pienentää

Koululiikunnan vaikuttavuutta tulee tehostaa, kirjoittavat Mirva Ikola; Heidi Rautajoki ja Anna Haapalainen Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:stä.

25.12.2022 17:00

Move!-mittausten tuloksen julkaistiin 14.12., niiden mukaan 5.- ja 8.-luokkalaisilla neljällä oppilaalla kymmenestä fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.

Koululaisten liikkumattomuus ja heikentynyt toimintakyky ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Heikolla kunnolla on vaikutusta arjessa jaksamiseen, oppimiseen, unen laatuun ja mielen hyvinvointiin. Vähentynyt lapsuuden liikunta aiheuttaa myös motoristen taitojen heikentymisen lisäten rasitusvammoja ja tapaturmaisia loukkaantumisia. Heikko kestävyys- ja lihaskunto lisäävät riskiä sairastua kansantauteihin aikuisiässä.

Vuonna 2022 julkaistun laskelman mukaan liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset on jo nyt 3,2 miljardia euroa Suomessa. Kyse on siis kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta aikapommista.

Lue lisää:

Matti 99 000 euroa, Jussi 489 000 euroa – Näin kalliiksi liikuntaa harrastamaton kansalainen tulee yhteiskunnalle

Suurin syy toimintakyvyn puutteisiin on liikunnan vähyys. Liikunnan vähentymistä selittävät useat tekijät: perheiden arkiliikuntatottumukset, koulujen toimintatavat, liikuntatuntien vaikuttavuus liikunta-aktiivisuuteen, harrastusmahdollisuudet, koulumatkojen pituudet sekä istuvaan elämäntapaan houkuttelevat tekijät kuten peli- ja älylaitteet.

Ongelman ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä poliittisten päättäjien, koulujen, kotien, urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen välillä. Koululla on merkittävä rooli lasten liikkumisen lisäämisessä. Liikkuva koulu -ohjelmat ja liikuntakerhot tukevat liikunnallista elämäntapaa, mutta ne eivät tavoita kaikkia ja toimenpiteet eivät ole siten riittäviä. Tehokkain keino on vielä käyttämättä: liikunnanopetuksen ja sen vaikuttavuuden lisääminen. Sen rooli on erityisen tärkeä, koska se tavoittaa tasa-arvoisesti kaikki oppilaat viikoittain, myös vähän liikkuvat.

Kouluissa on korkeakoulutuksen saaneet liikunnan opetuksen ammattilaiset. Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon, tarjota positiivisia kokemuksia ja tukea liikunnallista elämäntapaa. Tunneilla opetetaan monipuolisesti eri liikuntamuotoja, mikä kehittää perusliikuntataitoja ja siten luo pohjaa terveydelle ja myös lajiharjoitteluun urheilussa. Tutkimusten mukaan oppilaat viihtyvät erittäin hyvin koululiikunnassa. Sen avulla heitä voidaan tehokkaasti innostaa liikkumaan.

Liikuntatuntien määrää tulee lisätä kaikilla kouluasteilla koko oppivelvollisuusiän ajan. Suomessa liikuntatunteja on selkeästi vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu koululiikunnan määrän ennustavan aikuisiän liikuntaa. Tämän lisäksi lapsuusiässä lisätty koululiikunta on todettu ennustavan parempaa fyysistä kuntoa ja vähäisempää tule-oireilua. Lisäksi on havaittu viitteitä koululiikunnan määrän ja normaalipainon yhteyksistä. Terveysvaikutusten lisäksi koululiikunnalla on havaittu olevan yhteys parempiin oppimistuloksiin.

Liikuntatuntien määrän lisäämisen lisäksi tulisi ryhmäkokoja pienentää nykyisistä ylisuurista kohtuullisiksi opetuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Koululiikunnalla on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja tämä pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon, kun mietitään toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi.

Mirva Ikola

puheenjohtaja, Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry.

Heidi Rautajoki

varapuheenjohtaja, Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry.

Anna Haapalainen

Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut