Sosiaalihuollon asiakkaiden asiakasturvallisuus ei saa jäädä potilasturvallisuuden jalkoihin

Asiakasturvallisuus on turvattava hyvinvointialueilla, kirjoittavat Anu Ropponen ja Sari Savikko.

19.12.2022 17:30 | Päivitetty 20.12.2022 9:22

Tulevilla hyvinvointialueilla yhtenä isona haasteena tulee olemaan erilaisten kuntien ja niiden toimintakulttuurien yhteensovittaminen ja palvelujen yhdenvertainen toteuttaminen asukkaille.

Miten näin isossa muutosprosessissa voidaan varmistaa, ettei sosiaalihuollon asiakasturvallisuus vaarannu ja miten saamme luotua rakenteet, jotka tukevat asiakasturvallisuuden toteutumista?

Vaikka kuntien toimintakäytännöt vaihtelevat, suurimmassa osassa kuitenkin kerätään tietoa sosiaalihuollon palveluista, asiakasmääristä ja kustannuksista. Se, mikä usein puuttuu, ovat tiedon jatkotyöstäminen, tiedolla johtaminen ja päätöksenteko tuloksiin pohjautuen.

Lue lisää: Pirkanmaalle halutaan kansallinen vaikuttavuuskeskus – tehtävänä selvittää, mistä soten palveluista on oikeasti hyötyä

Meillä on sosiaalityössä valtakunnallisestikin paljon tietoaukkoja, ja alan tutkimusperustaisuuden vahvistamiselle on suuri tarve. Omatyöntekijä kyllä tuntee asiakkaansa, mutta miten kokonaiskuva ja hälyttävät ilmiöt välittyvät ylöspäin johtoportaaseen? Asiakassegmentointi olisi tarpeellista, jotta osaisimme suunnitella ja kohdentaa palvelut oikein, ja varmistaa siten yhdenvertaisuuden toteutumista palveluissa koko hyvinvointialueella. Tässä avuksi voi olla rakenteellinen sosiaalityö. Rakenteellisen sosiaalityön avulla asiakkaiden ja työntekijöiden kokemusmaailmasta käsin tuotetaan tietoa, jonka tarkoituksena on tehdä näkyväksi ilmiöitä, jotka haittaavat asiakkaiden elämää, ja joiden poistamiseksi olisi työskenneltävä.

Mitä enemmän asiakkaat ja työntekijät voivat olla mukana kehittämässä ja tuottamassa tietoa ja pohtimassa ratkaisuja, sitä vaikuttavampaa työ todennäköisesti myös on. Vaikuttava sosiaalityö vähentää sosiaalisia ongelmia, edistää asiakasturvallisuutta ja yhdenvertaisuutta - ja on taloudellisesti järkevää.

Kun toiminta-alue laajenee, rakenteellisen tiedon tarve lisääntyy. Sosiaalityössä kertyvää tietoa voisi ja pitäisi hyödyntää palveluverkkoja suunnitellessa ja tarvittavia henkilöstömääriä pohdittaessa, ja tälle pitää olla myös hyvät, helpot ja systemaattiset rakenteet. Eri kunnissa on erilaiset palvelutarpeet väestöpohjan vuoksi ja tätä tietoa meidän pitäisi kerätä ja analysoida yhä tarkemmin.

Asiakasturvallisuuden toteutuminen edellyttää riittävää henkilöstömäärää, toimivaa johtamista ja asiaan perehtyneitä sosiaalihuollon laillistettuja henkilöitä. Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden lakisääteinen velvollisuus, joten sille olisi varattava työaikaa toimenkuvia suunniteltaessa.

Hyvinvointialueille siirtymisen muutosvaihe tulee olemaan haastava sekä meille ammattilaisille että asiakkaillemme. Siksi etukäteen tehtävä suunnittelutyö on erityisen tärkeää. Tietojärjestelmien yhteensovittamiseen tulee kulumaan aikaa, mutta asiakasturvallisuus on taattava myös muutosprosessin aikana. Sosiaalihuollon asiakkaiden asiakasturvallisuus ei saa jäädä sote-uudistuksessa potilasturvallisuuden jalkoihin. Sosiaalipalvelut koskevat usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia ja asiakkaiden tilanteen turvaaminen on sosiaalialan juridinen ja ammattieettinen velvollisuus.

Anu Ropponen

sosiaalityöntekijä, Tampere

Sari Savikko

sosiaalityöntekijä, Tampere

Tarkennus 20.12. klo 9.20: Otsikkoon on lisätty sana jäädä.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut