Vaikuttavuuskeskus on tärkeä, koska se laajentaa näkökenttää yli vaalikausien

Vaikuttavuuden tulisi olla koko hyvinvointijärjestelmän periaate ja kehittämisen ohjenuora, kirjoittavat Harri Laihonen, Anna-Aurora Kork, Lotta-Maria Sinervo ja Petra Kokko.

8.12.2022 17:15

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Isojen koko maailmaa ravistelevien kriisien rinnalla on vuodenvaihteessa toteutumassa mittakaavaltaan historiallinen suomalaisen julkisen hallinnon uudistus: sote-uudistus.

Kansalaisissa uudistus voi herättää pelonsekaisiakin tunteita ja epävarmuutta esimerkiksi palvelujen saatavuudesta ja palveluketjujen katkeamisesta. Uudistukseen liittyy myös syvä huoli henkilöstö- ja raharesurssien riittävyydestä.

Aamulehti uutisoi kansallisesta vaikuttavuuskeskuksesta (AL 30.11.), jota ollaan tavoittelemassa Pirkanmaalle. Tämänkaltaiset aloitteet ovat tärkeitä, sillä ne laajentavat näkökenttää yli vaalikausien ja akuuttien hallinnollisten kysymysten.

Lue lisää: Pirkanmaalle halutaan kansallinen vaikuttavuuskeskus – tehtävänä selvittää, mistä soten palveluista on oikeasti hyötyä

Vaikuttavuuden tulisi olla koko hyvinvointijärjestelmän periaate ja kehittämisen ohjenuora. Niukkojen resurssien maailmassa on välttämätöntä tunnistaa ne toimintamallit, jotka aidosti ratkaisevat järjestelmän suurimpia ongelmia ja siten parantavat asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua.

Hyvinvointialueiden myötä resurssien kohdentamista mietitään uudelleen ja samalla uudistuksen keskiöön nousee vaikuttavuusperusteinen ohjaus ja johtaminen. Vaikuttavuuden johtamisen perinteisiä välineitä ovat toiminnan ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi sekä näiden mahdollistama tiedolla johtaminen.

Vaikuttavuuden ohjaukseen ja johtamiseen liittyy väistämättä arvovalintoja. Samalla kun valitaan tietoa, jolla toimintaa määritetään, jätetään jotain tietoa aina valitsematta. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen ja johtamisen ei pitäisi olla vain taloudellista tehostamista ja säästämistä, vaan erilaisten arvojen yhteensovittamista poliittishallinnollisessa toiminnassa.

Julkisissa palveluissa tiedolla johtamisessa on kyse sosiaalisesta prosessista, jossa poliittiset päättäjät ja hallinnolliset viranhaltijat yhteistyössä antavat palveluja koskevalle tiedolle merkityksiä ja määrittelevät, mikä tieto on ratkaisevaa tiettyä päätöstä tehtäessä.

Päätökset ja tiedolle annettavat merkitykset tehdään aina tietyssä kontekstissa ja ajanhetkessä, vaikkakin uudistuksen tekijät ovat monella tapaa aikaisemmin tehtyjen poliittisten valintojen armoilla.

Se, mitä uudistus sitten on ja tarkoittaa toiminnan tason muutoksina, heijastaa ympäröivän yhteiskunnan arvoja ja mielikuvia tulevaisuuden vaikuttavista sote-palveluista. Uudistusta tulkitsevat eri toimijat ja instituutiot, mikä luo uudenlaisia lähtökohtia sote-organisaatioiden strategioille ja toimintakäytännöille.

Hyvinvointialueet voidaan nähdä yhteisen tiedonmuodostuksen areenoina, jotka demokraattisessa prosessissa rakentavat kuvaa tulevaisuuden sote-palveluista. Hyvinvointialueiden myötä syntyy uudenlaisia organisaatiorakenteita, palvelustrategioita sekä ammatillisia rooleja ja käytäntöjä. Parhaimmillaan tuleva sote-järjestelmä ilmentää meidän yksilöiden valintoja ja niitä merkityksiä, joita me itse kukin sote-palveluihin liitämme demokratiaan perustuvassa yhteiskunnassa.

Tieto palvelutarpeista, palvelujen saatavuudesta ja erilaisten toimintamallien vaikuttavuudesta on välttämätöntä, jotta päätöksentekijät voivat punnita erilaisia vaihtoehtoja. Tieto tai tiedolla johtaminen itsessään ei kuitenkaan ole ratkaisu palvelujärjestelmän ongelmiin, vaan väline tehdä näkyväksi tarpeita ja keinoja niihin vastaamiseksi.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tietoa tuotetaan eri lähtökohdista ja näkökulmista ja siksi palvelujen ohjaamisessa ja johtamisessa tuotettua tietoa ja tehtyjä valintoja on edelleen tulkittava kriittisesti ja monialaisesti. Sama koskee hallinnollisia rakenteita. Niiden on sallittava ja mahdollistettava avoin ja rakentava dialogi politiikan, hallinnon, eri ammattiryhmien ja kansalaisten välillä.

Harri Laihonen

professori, Itä-Suomen yliopisto

Anna-Aurora Kork

tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Lotta-Maria Sinervo

yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Petra Kokko

kehittämispäällikkö, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut