Liikkumattomuus on riski – etenkin miesten arkiliikkuminen väheni korona-aikana

Jokainen liikunta- ja urheilutoiminnan tukemiseen laitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kirjoittavat Matti Helimo ja Riku Granat.

2.12.2022 19:00

Huoli suomalaisten liikkumattomuudesta kasvaa, erityisesti lasten ja nuorten osalta. Ylipainoisten määrä on hälyttävästi lisääntynyt. Liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen kaikissa ikäryhmissä on panostettava voimakkaasti.

Lue lisää: Harrastatko riittävästi liikuntaa? Testaa visassa ja vertaa tulostasi muihin

Taloudellisista ja inhimillisistä syistä toiminnan painopiste on siirrettävä yhä vahvemmin jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä edellyttää liikunnan rahoituksen ja toimintaedellytysten jatkuvuuden turvaamista sekä toimintatapojen uudistamista.

UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes. Suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta, lisää terveydenhuollon sekä ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia.

Vaikuttavinta on omaksua liikunnallinen elämäntapa jo varhaislapsuudessa. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnallisuudella on tutkitusti myönteinen yhteys oppimiseen sekä koulutuspolun ja työuran pituuteen. Liikunnalla on myös positiivinen vaikutus jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vaikuttaa siis sekä yksilöön että kansanterveyteen ja -talouteen.

Valitettavasti tutkimukset osoittavat arjen liikkumisen polarisoituvan yhä enemmän. Arkiliikunta on koronan aikana vähentynyt, erityisesti miehillä. Liikuntatottumusten eriytyminen alkaa usein jo lapsuudessa. Kuilu paljon sekä liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten välillä kasvaa jatkuvasti, jopa urheiluharrastuksen piirissä olevien. Tämä kehityskulku on pysäytettävä, mikä vaatii laaja-alaisia toimia.

Arkiliikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on myös keskeinen työllisyystoimi, sillä liikunnallisuus tukee työkykyä ja työssäjaksamista. Lapsena ja nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa aikuisuudesta aina toimintakykyiseen vanhuuteen asti.

Esimerkin voima on suuri, mutta perheiden tueksi tarvitaan yhä enemmän ammattitaitoisia opettajia, ohjaajia ja valmentajia. On rakennettava pysyvä malli, jonka myötä jokainen lapsi ja nuori liikkuu sekä voi hyvin. Projektiluontoisten hankkeiden sijaan tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Jokainen liikunta- ja urheilutoiminnan tukemiseen laitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Edellä kuvattuihin haasteisiin voidaan vaikuttaa myös erityisesti koulutuksen ja osaamisen avulla. Urheiluopistot, oppilaitokset ja korkeakoulut ovat valmiina kouluttamaan työelämälähtöisesti ja todelliseen tarpeeseen pohjautuen liikunta-alan osaajia työelämään, seuroihin, oppilaitoksiin, kouluihin, päiväkoteihin ja iltapäiväkerhoihin. Riittävä rahoitus tähän on osoitettava valtakunnan tasolta. Seuraavien opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä on varmistettava, että liikunta saadaan kattavasti pysyväksi osaksi arkea kaikilla koulutusasteilla.

Liikunnan ja urheilun rahoitus sekä toimintaedellytykset on turvattava. Yhteisenä tavoitteenamme on hyvinvoiva, osaava ja menestyvä Suomi.

Matti Helimo

apulaispormestari (vihr.), sivistyspalvelut, Tampere

Riku Granat

toimitusjohtaja, Varalan Urheiluopisto

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut