Lastensuojelulaitosten pyörittämisestä on tullut erittäin kannattavaa bisnestä – Yritykset rahastavat kuntia härskisti

On uskallettava kyseenalaistaa voiton tavoitteleminen haavoittuvassa asemassa olevien kustannuksella.

21.11. 19:06

Voimme julistaa lapsen oikeuksien päivän tarpeettomaksi, kun nämä toteutuvat: Lapsilla on oikeasti mahdollisuus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa, lasten ja perheiden varhainen tuki on itsestään selvää ja kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon, miten päätös vaikuttaa lapsiin.

Lasten ja nuorten pahoinvointi on toistaiseksi vahvassa kasvussa – niin kuin ovat sen aiheuttamat kustannuksetkin. Lastensuojelun markkinat nielevät yli miljardi euroa vuodessa. Kulut ovat räjähtäneet käsiin runsaassa vuosikymmenessä, ja huostaanottojen määrä kasvaa huolestuttavasti. Puutteellisten resurssien vuoksi lapsia otetaan huostaan, vaikka he ensisijaisesti olisivat esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarpeessa.

Huostaanotettu lapsi sijoitetaan joko perhehoitoon tai lastensuojelulaitokseen. Perhehoidon tavoitteena on antaa lapselle kodinomainen hoiva ja läheiset, pysyvät ihmissuhteet. Valitettavasti sijaisperheistä on useissa kunnissa pulaa. Moni lapsi hyötyisi perhehoidosta, joka mahdollistaisi tavallisen perhe-elämän.

Myös laadukkaista laitospaikoista on pulaa. Kilpailutuksissa hinta on usein määräävä tekijä laadun kustannuksella. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten kannalta tämä on räikeä epäkohta.

Lastensuojelulaitosten pyörittäminen on ollut viime vuosina erittäin kannattavaa bisnestä. Laitoksilla on tehty jopa yli 30 prosentin liikevoittoja, mikä on työvoimavaltaisella alalla huipputulos. Keskimäärin liikevoitot ovat noin 10 prosentin tasolla. Lapsen sijaishuollon vuorokausihinnaksi on eräässä tapauksessa asetettu jopa 1 200 euroa. Lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun.

Lapsen haastavan käyttäytymisen taustalta löytyy usein neuropsykiatrisia (nepsy) erityisvaikeuksia. Tämä vaikuttaa jokapäiväiseen elämään: oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, viestintään, tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat varhaista tukea niin arkeen kotona kuin koulunkäyntiin. Sulkeminen laitokseen haastavan käyttäytymisen vuoksi saattaa jopa pahentaa tilannetta. Kun tukea ei ajoissa saada, jopa joka neljäs nepsy-oireinen sijoitetaan kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelun tarvetta aiheuttaa myös huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle. Se on yhteiskuntamme yksi kipeimmistä ongelmista. Siihen liittyy monissa tapauksissa mielenterveys- ja päihdeongelmia. Tukiverkosto voi olla puutteellinen ja yksinhuoltajuus yleistä. Lapsilla on tällöin kasvanut riski päätyä lastensuojelun asiakkaaksi. THL:n mukaan kun lapsi otetaan huostaan, huostaanotto puretaan harvoin.

On uskallettava kyseenalaistaa voiton tavoitteleminen haavoittuvassa asemassa olevien kustannuksella. Onko käynyt niin, että yksityinen lastensuojelubisnes syö rahat ennaltaehkäiseviltä toimilta? Jos ennaltaehkäiseviin toimiin ei kiireesti panosteta, mitkään resurssit eivät riitä.

Jokaisella lapsella tulisi olla subjektiivinen oikeus riittävään tukeen ja turvaan ajoissa.

Riitta Kuismanen

Sosiaalipsykologi, aluevaltuutettu

Pirkkala

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut