Osaamispula on Suomessa jopa vakavampi kuin muualla – Työpaikoilla on asenteen muututtava

Suomi tarvitsee osaajapulaan selättämiseen kolmenlaista asennemuutosta, joista kaksi pitää tehdä työpaikoilla.

20.11. 19:00

Tampereen apulaispormestari Matti Helimo ja ministeri Maria Ohisalo kirjoittivat (AL 29.9.) osaamistason kasvattamisen olevan parasta lääkettä taloudelliseen taantumaan. Osaamisvajeen ongelmat ovat todellisia: EK:n suhdannebarometrin mukaan työvoiman saatavuusongelmat ovat Suomessa suurimpia kasvun esteitä eikä tilanne ole muuttumassa.

Lue lisää: Tampereen apulaispormestari Helimo ja ministeri Ohisalo: Suomen talous kasvuun koulutusinvestoinneilla

Osaajapulasta puhutaan nyt runsaasti sen vuoksi, että Suomi on ratkaisujen suhteen jo myöhässä. Valtiomme väestörakenteen takia pula osaajista on Suomessa jopa pahempi kuin muualla maailmassa. Myös maailma ympärillämme muuttuu niin nopeasti, että tutkimusten mukaan vuoteen 2035 mennessä 50 prosenttia kaikista nykyisistä töistä on kadonnut ja loput 50 prosenttia ovat merkittävästi muuttuneet.

Helimon ja Ohisalon ehdottamat keinot, kuten varhaiskasvatuksen ja peruskoulun riittävä resursointi ovat toki tärkeitä, mutta eivät riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Meidän pitää muuttaa Suomi osaamisen maaksi pika-aikataululla.

Nähdäksemme tarvitaan ainakin kolmenlaista asennemuutosta.

Asennemuutosta olemassa olevien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Vaatii päätöksentekijöiden tukea, jotta yritysten sisällä ryhdytään kouluttamaan henkilökuntaa kunnianhimoisesti.

Asennemuutosta työvoiman houkuttelemiseen. Työperäinen maahanmuutto on merkittävässä asemassa osaamispulan ratkomisessa, joten meidän tulee toimia maana kuten rekrytointiyritys. Ei riitä, että heitetään verkot vesille ja odotellaan – soveltuvat yksilöt on metsästettävä päämäärätietoisesti.

Asennemuutosta rekrytointeihin, joissa on keskityttävä työntekijän potentiaaliin CV:ssä näkyvän kokemuksen sijasta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi suoritettu tutkinto ennustaa työssä menestymistä noin 50 prosentin todennäköisyydellä, eli todennäköisyys on lähes sama kuin heittäisi kolikkoa rekrytointipäätöstä tehdessä. Mittaamalla työntekijän kognitiivista potentiaalia ja valmiuksia päästään noin viisinkertaiseen todennäköisyyteen, kun arvioidaan hakijan potentiaalia menestyä tulevassa roolissaan.

Laura Christie

Toimitusjohtaja, Academic Work Finland

Katja Miettinen

Managing director, Brights Learning Finland

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut