Ratikka herättää tunteita – Ylöjärven kehitysrohkeus kantaa, vaikka osaa vielä pelottaa

Lähijuna ei ”yhden pysähdyksen taktiikallaan” voi korvata joustavaa ratikkaa, jonka reitti on asutuksen ja palvelujen läheisyydessä, kirjoittaa neljä ylöjärveläistä valtuustoryhmää.

8.11. 19:00

Ylöjärven raitiotie nousee keskusteluun vaalien alla, vaikka tahtotila on linjattu ja olemme menossa eteenpäin. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi vahvaan kasvuun ja raitiotiehen tähtäävän strategian vuosille 2022 – 2032. Kaupunkistrategia on ylin toimintaa, valintoja ja tulevaisuuden suunnittelua ohjaava asiakirja. Kaupunginvaltuutettujen soisi sitoutuvan valtuuston strategiatyöhön.

Lue lisää: Ylöjärvi ei tarvitse ratikkaa, linjaa keskustapuolue – Näin kielteistä kantaa perustellaan

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt myös Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen, joka kuvaa yhteistä tahtotilaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Sopimuksessa linjataan, että Tampere, Pirkkala ja Ylöjärvi tukeutuvat ratikkaan, ja Lempäälä, Orivesi ja Nokia tukeutuvat lähijunaan. Takana on vuosien kehitystyö, jotta Ylöjärvi voisi olla osa rajatonta kaupunkiseutua ja sen kasvavaa elinvoimaa. Kehityksen vaikutukset heijastuvat koko kaupunkiin ja sen talouteen, mahdollistaen palvelujen säilyttämisen tai jopa parantamisen. Tämä välillinen vaikutus tuntuu olevan hankalimmin ymmärrettävä seikka.

Ylöjärvi on hankkinut Soppeenmäen ja Tampereen rajan väliseltä alueelta isot maa-alueet, joiden rakentumiseen raitiotie vaikuttaa. Kiskot ja työmaanosturit nähdään yhdessä, kun investoijat menevät kehityksen luo. Kasvu liittyy vahvasti työvoiman sekä ihmisten liikkumiseen vapaasti, joutuisasti ja ympäristöystävällisesti.

Lähijuna ei ”yhden pysähdyksen taktiikallaan” voi mitenkään korvata joustavaa ratikkaa, jonka reitti on asutuksen ja palvelujen läheisyydessä. Pelkästään Ylöjärven ratahaaralle sijoittuisi 8 raitiovaunupysäkkiä, ja 3 liityntäpysäköintiä. Ilman ratikkaakin linja-autoliikenne keskittyisi tulevaisuudessa Lielahteen, josta lähinnä ratikkaan vaihtamalla pääsee Tampereen muihin osiin.

Ratikan vastustajat penäävät sen hintalappua. Kyse on siitä, että meillä ei ole varaa jäädä pois Tampereen kaupunkiseudun yhteisestä kehityksestä. Hyöty-kustannuslaskelma kuuluu hankesuunnitteluun lähivuosina, ja valtuusto saa tarvittavat tiedot päätöksenteon tueksi. Alustavasti kustannukset ovat noin 125 miljoonaa euroa, mutta taloudelliset hyödyt pelkästään Ylöjärven maiden arvoon ovat arviolta noin 82 miljoonaa euroa, ja saman verran yksityisiin maihin.

Lisäksi hyötyjä syntyy työllisyys- ja kiinteistötaloudellisista vaikutuksista sekä maankäytön tehostumisesta, eli julkisten palvelujen rakentamisen kustannuksissa säästetään, jos asunnot rakennetaan valmiin infran ja palvelujen alueelle, kuin jos samalle määrälle väestöä rakennettaisiin uusi asuinalue. Keskustan kehittäminen on järkevää ja taloudellista.

Selvitysten mukaan tamperelaisista ratikkaan suhtautui vuonna 2017 kielteisesti 23 prosenttia, ja nyt enää 5 prosenttia. Muutosvastarinta on inhimillistä, ja mielipidettään on oikeus muuttaa, kun muutos havaitaankin hyväksi. Lähes kaikki ratikalla matkustaneet kuvasivat sitä helpoksi, esteettömäksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi. Yhä useampi ajattelee ratikan olevan järkevää verorahojen käyttöä sekä toivoo sen jatkuvan naapurikuntiin.

Kehittämisessä on kysymys myös rohkeudesta. Ylöjärven kehitysrohkeus kantaa heidätkin, joita vielä pelottaa.

Karita Jäppinen

puheenjohtaja, kokoomuksen valtuustoryhmä, Ylöjärvi

Jaana Heikkilä

puheenjohtaja, sdp:n valtuustoryhmä, Ylöjärvi

Timo Toivonen

puheenjohtaja, vihreiden valtuustoryhmä, Ylöjärvi

Anna Jukantupa

puheenjohtaja, vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Ylöjärvi

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut