Seurakuntien luottamushenkilöt päättävät muun muassa talousasioista, rakennushankkeista, avustuksista, monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista

Seurakuntavaalit ovat aitoa yhteiskuntaosallistumista ja osallistamista, kirjoittaa Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila.

6.11. 5:15

Herää hyvä ihminen vaikuttamaan! Seurakuntavaalien äänestäjien määrä on aivan liian alhainen, kun otetaan huomioon se mistä kirkon luottamushenkilöt päättävät. Seurakuntavaaleissa 2018 äänioikeutettuja oli reilut 3 miljoonaa suomalaista, heistä äänioikeuttaan käytti 440 000 äänestäjää; valtakunnallinen äänestysprosentti oli vain 14,4.

Sinunkin tulisi osoittaa tukea vapaisiin vaaleihin perustuvalle demokratialle – äänestämällä. Reilut kymmenen prosenttia äänioikeutetuista ei edusta väestöä toisin sanoen tasavertaista päätöksentekoa.

Äänestäminen Suomessa on kaikissa vaaleissa helppoa, joten ei ole iso vaiva käyttää äänioikeuttaan.

Mieti, mihin arjen asioihin sinä vaikutat, kun käytät äänioikeuttasi seurakuntavaaleissa. Luottamushenkilöt päättävät muun muassa seurakunnan toiminnan painotuksista, seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista, rakennushankkeista, avustuksista, monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista, seurakunnan tilojen käytöstä. Nuo päätökset ovat niitä, jotka vaikuttavat mahdollisesti suoraan tai ainakin välillisesti sinunkin arkeesi.

Erilaisissa kriisitilanteissa käännytään herkästi kirkon puoleen, oltiinpa kirkon jäseniä tai ei. Silloin arjen toiminnan ja rahoituksen taustalla on laajempia yhteiskunnallisia linjauksia muun muassa liittyen lasten ja vanhusten hoitoon, maahanmuuttoasioihin, velkaneuvontaan, ruoka-avun jakamiseen. Mikä tehtävä kuuluu seurakuntien diakoniatyöhön ja mikä taas on kuntien vastuulla.

Koronakriisi toi entistä näkyvämmäksi sen, että hyvinvointivaltiomme ei huolehdi kaikista; ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvoi nopeasti epidemian edetessä. Tuhansien ihmisten jokapäiväisen ruuan saanti jäi, ja on vapaaehtoistyön harteilla. Matalan kynnyksen velka- ja talousneuvonnalle on myös jatkuvasti kysyntää.

Kirkko tukee vaikeuksien keskellä olevaa sekä käytännöllisten asioiden hoidossa että henkisessä selviämisessä. Tarjolla on henkilökohtaisen keskustelun lisäksi vertaistukiryhmiä liittyen ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin.

Vaikuta kirkon asioihin sekä kanssakulkijoiden arkeen omilla kulmilla ja koko Suomessa. Nyt valittavat paikallisluottamushenkilöt valitsevat myös päättäjät kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

Kirkon kirkollisverotulot vuonna 2021 oli noin 912 miljoonaa euroa sekä lakisääteistä valtionrahoitusta kirkko sai 108 miljoonaa euroa. Noilla euroilla hoidetaan yhteiskunnallisia tehtäviä: jokaisella seurakunnalla on hoidettavana hautausmaita, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkorakennuksia ja muun muassa 260 tiekirkkoa. Lisäksi seurakunnissa ylläpidetään väestökirjanpitoa.

Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila

KM, MBA, ehdokas, Tuomiokirkkoseurakunta, Tampere

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut