Taantuvat suurvallat – veikkaukseni on, että olemme matkalla kohti useiden alueellisten suurvaltojen järjestelmää

Jos haluaa tietää, miten valtiolla oikeasti menee, kannattaa vilkaista lapsikuolleisuutta ja elinajanodotetta, kirjoittaa kansanedustaja Anna Kontula.

7.11. 4:30

Tänä vuonna olemme seuranneet Venäjän vaikeuksia sopeutua siirtymään globaalista supervallasta alueelliseksi suurvallaksi.

Ilmiö ei ole harvinainen. Mahteja syntyy ja kaatuu, ja joskus luopuminen on hidasta: brittiläisen imperiumin surutyö on edelleen kesken ja italialaista fasismia voi tarkastella antiikin Rooman hajoamistuotteena.

Eritoten luopumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun entisen loiston palauttaminen yhä näyttää mahdolliselta, ilmiöön liittyy kohonnut sotilaallisen konfliktin riski. Voi tulla mieleen esimerkiksi julistaa sota selvästi heikommalle vastustajalle oman suuruuden korostamiseksi.

Sellainen sota Ukrainankin piti olla. Nyt hankkeen epäonnistumisesta seurannut kasvojen menetys houkuttelee Venäjää ottamaan käyttöön yhä kyseenalaisempia sodankäynnin menetelmiä.

Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että myös Yhdysvallat on tällaisen luopumisprosessin kynnyksellä. Vielä 1990-luvulla se oli kylmän sodan suvereeni voittaja ja maailman ykkönen. Nyt Kiina haastaa kovaa.

Lue lisää: Biden varoitti, että maailmaa uhkaavat lopun ajat – Tampereen yliopiston professori selittää, mitä Putin tavoittelee uhatessaan ydinaseilla

Lue lisää: Xin pitkä puhe: Vihjaus Taiwanin liittämisestä Kiinaan tarvittaessa voimalla, Yhdysvalloista ei kuultu pihaustakaan – Tutkija: Vanhaa retoriikkaa

Eikä tarina ole vielä lopussa.

Jos haluaa tietää, miten valtiolla oikeasti menee, kannattaa vilkaista lapsikuolleisuutta. Esimerkiksi Neuvostoliitossa sen väheneminen pysähtyi hieman ennen supervallan hajoamista. Yhdysvalloissa lapsikuolleisuus pieneni läpi 1900-luvun muiden rikkaiden maiden tahdissa, mutta nyt maa painii samassa sarjassa köyhän Bulgarian kanssa.

Toinen tärkeä mittari on elinajanodote. Neuvostoliitossa sen kasvu tyrehtyi 1980-luvun puolivälissä ja syöksyi 1990-luvun alussa. Tärkeimmäksi selittäjäksi on esitetty alkoholin kulutuksen kasvua.

Yhdysvalloissa elinajanodote parani tasaisesti 2010-luvun alkuun, jonka jälkeisinä vuosina se on joko laskenut tai pysynyt ennallaan. Kuolleisuus on kasvanut erityisesti työikäisten keskuudessa, tärkeimpinä selittäjinä päihteet ja itsemurhat.

Kun itsetuhoinen käyttäytyminen yleistyy näin, maassa on jotain pahasti pielessä. Se näkyy myös kansallismielipiteessä: laajassa kyselytutkimuksessa enemmistö yhdysvaltalaisista arvioi, että vuonna 2050 maan kansainvälinen merkitys on vähentynyt, talous heikentynyt ja poliittisen ilmapiiri nykyistä polarisoituneempi.

Yhdysvallat on yksi niistä alueista, joiden talouteen ympäristökatastrofi iskee ensimmäisten joukossa. Kansainvälisen valuuttarahaston mallinnuksen mukaan pelkästään ilmastonmuutoksen odotetaan laskevan bruttokansantuotetta lähes 7 prosenttia. Merenpinnan vähäisempikin nousu uhkaa lähivuosikymmeninä rannikon isoja kaupunkeja ja ympäristön muutokset työntävät liikkeelle merkittäviä maan sisäisiä muuttoliikkeitä. Lisääntyneet äärisäät nostavat osaltaan infrastruktuurin ylläpitokustannuksia ja laskevat vuosittaista työaikaa.

Tämä kaikki olisi kova haaste mille tahansa maalle. Uutiset elinajanodotteesta ja ihmisten odotuksista viittaavat kuitenkin siihen, että Yhdysvallat joutuu stressitestiin jo valmiiksi heikentyneenä. Riski yhteiskunnan osittaiseen hajoamiseen ja (myös sotilaallisen) väkivallan lisääntymiseen on ilmeinen. Ja kun on kyse suurvallasta, seuraukset ulottuisivat pitkälle maan rajojen yli.

Oma veikkaukseni on, että olemme matkalla kohti useiden alueellisten suurvaltojen järjestelmää. Eikä se välttämättä ole huono asia – ympäristökatastrofin oloissa moninapainen maailma voi olla toimintakykyisin vaihtoehto. Suuria riskejä liittyy kuitenkin entisten supervaltojen sopeutumiseen.

Todennäköistä on, että Suomi ei ole liittymässä sellaiseen laiskanpulskeaan ampumaharjoituskerhoon, jota Nato on viime vuosikymmeninä ollut.

Anna Kontula

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (vas.).

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut