Kun näet maanviljelijän töissään pellolla, mitä ajattelet?

Suomi on joiltain osin omavarainen ruoantuotannossa. Suomeen tuodaan elintarvikkeita, mutta myös lannoitteita, rehua ja työkoneita, kirjoittaa Miia Rajala.

3.11. 19:00

Omistatko kasvihuoneen, kasvimaan tai puutarhan? Oletko viljellyt ja korjasitko satoa? Kokemuksesta tiedän, että sadon saaminen ja viljelyn onnistuminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Monta vaihetta voi epäonnistua.

Kun näet maanviljelijän töissään pellolla, mitä ajattelet? Itse ajattelen, että on edelleen mahdollista syödä kotimaista ruokaa. Toivon, että lyhytnäköiset poliittiset päätökset ja meidän ihmisten päivittäiset henkilökohtaiset valinnat eivät horjuta tätä mahdollisuutta. Palveluista, asumisen ja yrittämisen edellytyksistä on huolehdittava myös kaupunkien keskustojen ulkopuolella. Autioituvalle maaseudulle ei lopulta jää edes se perheellinen viljelijä. Maaseutu on pidettävä elinvoimaisena.

Lue lisää: Tämä ylöjärveläinen maatila käyttää sähköä 20 omakotitalon verran vuodessa – Sähkölaskun pohtiminen saa isäntä Mika Niemisen vain pudistelemaan päätään

Lue lisää: Lempääläläinen pariskunta alkoi pitää perinteikästä maatilaa ja sai heti järkyttäviä uutisia – Sitten he tekivät suuren muutoksen, ja nyt tila on entistä tuottavampi vähemmällä työllä

Suomi on joiltain osin omavarainen ruoantuotannossa, mutta samalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden maiden kanssa. Suomeen tuodaan elintarvikkeita, mutta myös lannoitteita, rehua ja työkoneita.

Suomi on globaalin ruokaturvaindeksin mukaan maailman neljänneksi ruokaturvallisin maa. Omavaraisuusaste on korkea ja meillä on varaa ostaa ruokaa kansainvälisiltä markkinoilta.

Meillä riittää syötävää, jos vain tarpeeksi ihmisiä osallistuu työn tekemiseen.

Eristäytyneenä muusta maailmasta ja ilman tuontia Suomen ruoantuotanto vaatisi huomattavasti enemmän työvoimaa, säännöstelytaloutta ja kulutustottumusten muuttamista. Arki muuttuisi melkoisesti. Lähes kaikki työskentelisimme alkutuotannossa.

Ulkomailta tuodun täydennysvalkuaisrehun puuttuessa kotieläintuotantoa pitäisi supistaa, etenkin siipikarjan, sian ja kananmunien osalta. Valkuaisrehun suhteen olemme vain 15 prosenttisesti omavaraisia. Lampaat ja naudat syövät täydennysrehun lisäksi nurmea. Lihan, maidon ja viljan suhteen Suomi on omavarainen. Tuoreista kasviksista, kuten kurkku ja tomaatti, Suomi on omavarainen. Sokerin tuotanto on alle puolet kulutetusta sokerista.

Kasvinviljelyn satotasossa jäämme jälkeen Keski-Euroopasta.

Viljojen kanssa viljelijä ottaa aina riskin siitä, että sato ei onnistukaan. Öljykasveilla viljelijän riskit ovat vielä suuremmat.

Maatalouden tilamäärät ovat vähentyneet ja tilakoot ovat kasvaneet. Tuotantomäärät ovat monilta osin siten pysyneet ennallaan. Meidän kaikkien on valintoja tehdessä huolehdittava siitä, että nykyisillä reilulla 40 000 maatilalla kotimainen ruokatuotanto säilyy laadukkaana ja kilpailukykyisenä.

Maatalouspolitiikan tavoitteille on löydettävä tasapaino ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa. Elämän ja elämisen edellytyksistä kuten fotosynteesistä ja ekosysteemistä, samoin kuin ihmisten riittävästä, monipuolisesta, ravinnon saannista on pidettävä huolta. Kasvukunnon ja ravinteiden kiertokulun parantaminen on tärkeä osa huoltovarmuutta.

Ruokahuoltoa ja maaseutuympäristöä tulee kehittää kauas tulevaisuuteen katsoen, ja jopa tähtitieteelliset faktat huomioiden.

Miia Rajala

kunnanvaltuutettu (kesk.), Vesilahti

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut