Ennallistamisideassa paljastuu myytti metsän luonnollisesta tilasta – terveellä metsällä on monia olomuotoja

Tuskin esitetään, että Hollannin veden alta otetut maat ennallistetaan takaisin mereksi, kirjoittavat Markku ja Marketta Ojanen.

2.11. 5:00

Voitaisiinko jo kuunnella Petteri Taalasta, maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääjohtajaa!

Suora lainaus häneltä: ”Isoin päästön tuottaja on energian tuotanto, kakkosena liikenne. Suomen kaltaisissa maissa kolmosena ovat kiinteistöt ja asuminen. Sitten tulevat maankäyttö ja ruokavalio, jotka ovat selvästi pienempiä asioita. Niitäkin kannattaa harrastaa, mutta niillä emme kykene tätä ongelmaa ratkaisemaan.” ”Ydin on siis fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen (85 prosenttia ilmastonmuutoksesta). Maankäytössä hallitseva asia on trooppisten sademetsien häviäminen (15 prosenttia ilmastonmuutoksesta). Ne eivät ole uusiutuvia”, Taalas sanoo.

Samaan aikaan on vaikea toteuttaa kahta hyvin erilaista tavoitetta, päästöjen vähentämistä ja luonnonsuojelua. Suomalainen metsien tehokas uudistaminen edistää ilmastotavoitteiden toteuttamista, mutta siihen on vaikea liittää luonnon ennallistamista. Esitetyssä mittakaavassa ennallistaminen 70 vuoden taakse tekee suuren loven Suomen talouteen eikä kohtele kaikkia maita yhdenvertaisesti.

Lue lisää: Marin Ylellä: Jos muutoksia ei saada läpi, Suomi voi äänestää EU:n ennallistamis­asetusta vastaan

Lue lisää: Kiista kohutusta EU:n metsäasetuksesta tiivistyy, päätösten aika on lähellä, mutta vielä lausuntoa ei saatu aikaan – Satonen: Miksi Suomi ei ota oppia Ruotsin-mallista?

Metsä tuottaa viidesosan Suomen kansantulosta. Tuon vuosimäärän mielivaltaisuus paljastuu myös meidän metsässämme. Ennallistaminen tarkoittaisi laajaa avohakkuutta, koska 1950-luvun taitteessa tuo metsälohko oli suurimmaksi osaksi avohakattu. Nyt se on hyvässä kasvussa.

Tässä omituisessa ennallistamisideassa paljastuu samalla myytti metsän luonnollisesta tilasta. Terveellä metsällä on monia erilaisia vaiheita ja olomuotoja, joihin kuuluu myös avohakkuun jälkeinen tila. Silloin esiin tulee runsaasti sellaisia kasveja ja pieneläjiä, joita vanhoissa metsissä ei enää ole. Kai nekin ovat yhtä arvokkaita kuin lahopuissa viihtyvät? Jos metsän runsasta kasvua nyt pidetään huonona, silloin on mentävä mieluummin yli sata vuotta taaksepäin ja ennallistettava metsiä siihen tilaan.

Tuskin komissaari Frans Timmermans esittää, että Hollannin veden alta otetut maat ennallistetaan takaisin mereksi. Keski-Euroopasta ja kaupungeista käsin ennallistamista on helppo ajaa, koska silloin ei tarvitse tehdä mitään. Tosin Suomessa myös kaupunkilaisilla on paljon metsiä, joiden omistajat tuskin innostuvat metsänhoitoon liittyvistä tiukoista rajoituksista.

Kaupungit ovat ennallistamisen ulkopuolella, sillä niihin ei kajota. Ne päinvastoin valtaavat uusia alueita ja vaativat rautateiden ja maanteiden rakentamista maaseudun halki. Tuulivoiman alle jääviä suuria alueita ei surkutella.

Myös pellonraivausta on syytä uudestaan harkita, sillä Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa viljan tuotantoon vielä kauan. Lisäksi sadot vähenevät lannoitteiden korkean hinnan ja huonon saatavuuden vuoksi.

Olemme Suomessa viime vuosikymmeninä säästyneet niiltä kiistoilta, jotka ovat yleisiä monissa maissa. Ennallistamisen toteutuminen voi johtaa uudestaan sellaiseen vastakkainasetteluun, joka vallitsi 70 vuotta sitten. Sellaista emme kaipaa takaisin. Tällaiset Suomen ulkopuolelta tulevat määräykset synnyttävät voimattomuutta ja katkeruutta.

Markku ja Marketta Ojanen

Lempäälä

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut