On metsänomistajille karhunpalvelus yrittää jarruttaa uutta EU-lainsäädäntöä – metsien hiilinielun ja elonkirjon romahtaminen tuo muhkean laskun

EU:ssa ollaan huolissaan Suomenkin metsistä nimenomaan siksi, että metsänhoito ei ole ollut kestävää, kirjoittaa tutkijatohtori Nina Nygren.

28.10. 19:15 | Päivitetty 2.11. 10:33

Metsät ovat suomalaisille tärkeitä monella tavalla nyt ja tulevaisuudessa. EU:n ennallistamisasetuksesta on tärkeää kirjoittaa (AL 27.10.), mutta kokonaiskuvaan kuuluu sen taustasyiden ymmärtäminen. Luontokadon pysäyttäminen ja hiilineutraalisuustavoitteet eivät ole mitä tahansa yhdessä sovittuja tavoitteita, vaan eksistentiaalinen kysymys ihmiskunnalle.

Metsiimme kohdistuu yhä kovenevia, ristiriitaisia paineita. Suomalaiset arvostavat metsiemme virkistys- ja luontoarvoja, mutta jo nykyisellään suuria hakkuumääriä haluttaisiin entisestään kasvattaa muun muassa energiakriisin, Venäjän tuonnin tyrehtymisen ja uusien sellutehtaiden vuoksi.

Lue lisää: Kiista kohutusta EU:n metsäasetuksesta tiivistyy, päätösten aika on lähellä, mutta vielä lausuntoa ei saatu aikaan – Satonen: Miksi Suomi ei ota oppia Ruotsin-mallista?

Lue lisää: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa asukkaiden arkeen Tampereen seudulla – vastauksissa korostuu yksi tekijä: ”Viime vuosi oli äärettömän tuskainen ydinkeskustassa”

Euroopan unionissa ollaan huolissaan Suomenkin metsistä nimenomaan siksi, että metsänhoito Suomessa ei ole ollut kestävää. Metsien käyttö on muuttanut maankäyttösektorin päästölähteeksi. Jos tätä ei korjata, ison laskun maksavat veronmaksajat ja muut päästösektorit – esimerkiksi liikenne tai maatalous.

Lisäksi metsälajien uhanalaisuus kasvaa jatkuvasti, esimerkiksi ennen erittäin yleinen hömötiainen on hälyttävästi vähenemässä. Suomalaisia metsälajeja ei voida pelastaa missään muualla kuin Suomessa.

Metsiämme uhkaa myös ilmastokriisi ja sen tuomat uudet riskit, kuten hyönteistuhot tasaikäisissä kuusikoissa. Jos ennallistamisvelvoite tuo muhkean laskun, sehän tarkoittaa sitä, että metsäteollisuus on heikentänyt metsäluontoamme kestämättömällä tavalla, eikä ympäristön pilaajan ole tarvinnut huolehtia ulkoisvaikutuksistaan.

On Suomelle ja metsänomistajille karhunpalvelus yrittää jarruttaa uutta EU-lainsäädäntöä, vaikka varmasti siinä on vielä säädettävää. Ennallistamisasetuksen väitetään vievän metsät 1950-luvulle, vaikka1950-luvulla alkoi metsänkäytön teollistuminen ja tehostaminen. 2020-luvun ajattelu vaatii, että luontokato ja ilmastokriisi otetaan tosissaan. Suomessa on ennenkin osattu vastata rakentavasti ja kekseliäästi erilaisiin kriiseihin, tehdään siis nytkin niin.

Nina Nygren

ympäristöpolitiikan tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Oikaisu 31.10. klo 14.25: Toisin kuin kirjoituksessa sanottiin metsät eivät ole muuttuneet päästölähteeksi, koko maankäyttösektori, sisältäen muun muassa maatalouden, oli 2021 päästölähde, mutta metsät ovat Suomessa edelleen ainoa merkittävä hiilinielu.

Tekstissä sanottiin, että 1950-luvulla hakkuut kasvoivat Suomessa voimakkaasti. Näin ei ollut, vaan hakkuumäärät pysyivät tasaisina tilastointihistorian alusta 1920-luvulta 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen hakkuumäärät lähtivät nousuun.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut