Suomi-rata mittaa kehityksemme – vilkkainta väylää ei ole varaa jättää kehittämättä

Saadaksemme kunnolla Tampereen ja Helsingin välille lisää kapasiteettia tarvitsemme kaksi raideparia lisää ja nopeuden nostamista matka-ajan lyhentämiseksi, kirjoittaa Lauri Lyly.

26.10. 5:00

Suomi-rata on tulevaisuuden hanke ja usein se jopa asetetaan vastakkain pääradan kunnostamisen välillä. Päärata pitää kunnostaa ja nopeasti lähivuosina. Se on selvä juttu, mutta pääradan kunnostaminen ei yksin riitä.

Saadaksemme kunnolla Tampereen ja Helsingin välille lisää kapasiteettia tarvitsemme kaksi raideparia lisää ja nopeuden nostamista matka-ajan lyhentämiseksi tuntiin Tampereen ja Helsingin välille. Samalla tehdään 45 minuutin yhteys Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Uusia raidepareja tarvitaan Suomen vilkkaimmalla välillä henkilöliikenteen sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi, matkustustapasiirtymän aikaan saamiseksi raiteille, tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseksi ja Suomen elinvoiman varmistamiseksi. Ja meille tärkeän Tampereen ja seudun kehityksen varmistamiseksi tulevaisuudessa.

Lue lisää: Entistä nopeamman pääradan alle jäisi 43 rakennusta, monta kotia ja arvokkaita muinaismuistoja Pirkanmaalla – Suunnitelma näyttää yksityiskohtaisesti, mistä rataa oikaistaisiin

Lue lisää: Tässä ovat suunnitelmat tunnin junan reitiksi – yhtenä vaihtoehtona tunneli Pirkkalasta Lempäälään

Lue lisää: Jos Pendolino toimisi kuten pitäisi, matka Tampereelta Helsinkiin taittuisi seitsemän minuuttia nopeammin kuin nyt

Asiaa on katsottava monelta kantilta. Erityisen tärkeä asia on hankkeen pitkävaikutteisuus. Radan toteutustapa vaikuttaa vähintään 100 vuotta. Se pitää ottaa huomioon niin laskelmissa, linjauksessa kuin kustannuksissakin.

Meille se on Tampereen seudun kehittymisen, alueen saavutettavuuden ja työssäkäyntialueen laajentumisen kautta. On muistettava, että tämä väli on vasta yksi osa pääväylästä, joka pitää kunnostaa. Se ulottuu pohjanmaan kautta Ouluun ja Tornioon saakka. Huomioiden myös Ruotsin kautta pääsy Narvikin satamaan. Ja eteläpäässä pitää nähdä Rail Baltica-ratayhteys Eurooppaan saakka.

Suomella ei ole varaa jättää vilkkainta väyläänsä kehittämättä, jos aikoo maailman kehityksessä olla mukana. Jos Suomen vilkkaimmalle rataosuudelle ei saada suurnopeusjunaa, ei sitä synny muuallekaan.

Paljon puhutaan myös minuuteista. Sillä ja matkustusmukavuudella on monia myönteisiä vaikutuksia. Tunnin yhteys tarkoittaa matkustustapamuutoksen myötä isompaa matkustajamäärän siirtymistä raiteille. Se vaikuttaa ilmastopäästöihin ja liikenteen turvallisuuteen. Esimerkiksi 20 minuutin nopeutus ajankäytöllisesti 2,5 miljoonalla matkustajalla tarkoittaa 100 000 työpäivää vuodessa. Skaalaa voi jatkaa ylöspäin liikennemäärien mukaan ja kaikkia töitä ei voi tehdä junassa etänä.

Kaikilla uusilla väylillä on haasteita, jos muistetaan vaikka moottoriteiden rakentaminen tai Kekkosentien rakentaminen Tampereella. Aina niillä on vaikutuksia olemassa olevaan rakenteeseen. Rataväylä on nyt kuitenkin kapeampi kuin tiehankkeet. Uusi suurnopeuslinjaus on haarukoitu alustavasti noin 600 metrin levyiseen maastokäytävään. Tarkempi noin 15 merin levyinen ratakäytävä tarkentuu vasta jatkosuunnittelussa. Jos lisäraideparit päätetään tehdä pääradan yhteyteen, pitää muun muassa vanha ja uusi rata sijoittaa oikaisuineen noin 30 metrin ratakäytävässä maastoon ja asutuskeskuksiin, asemakeskukset varustaa/rakentaa lisäraiteisiin ja nopeampiin ohiajaviin juniin. Lisäksi tunneleita taidetaan tarvita suunniteltua enemmän.

Tavoitetta ei pidä unohtaa. Suomi-rata-yhtiö on perustettu radan suunnittelemiseksi tavoitteena tunnin yhteys ja kahden lisäraideparin aikaan saaminen. Suomi-radan osakaskokous ohjasi yhtiötä tekemään vielä lisäselvityksiä ja täydentämään syyskuussa julkaistua selvitystä. Tarkemmin käydään vielä läpi eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia, kustannuksia ja rahoitusmahdollisuuksia sekä toteutusvaihtoehtoja. Selvitykset vievät kuukausia. Vasta niiden jälkeen on linjauspäätösten aika.

Olen ollut hanketta alkumetriltä asti eteenpäin viemässä sen ison yhteiskunnalliseen ja elinvoimaan vaikuttavuuden takia. Tavoitteena pitää olla, että valitulla linjauksella olisi jatkossa laaja yhteiskunnallinen tuki. Se varmistaa hankkeen eteenpäinviemisen, toteutuksen, EU-rahoituksen ja maamme kehityksen.

Lauri Lyly

kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (sd.), konsernijaoston puheenjohtaja, Tampere

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut