Villasukat jalkaan ja sassiin, niin koko roppa lämpenee hetkessä

Villasukkien tärkeys muistettiin myös jo suomalaisten sotilaiden keskuudessa 1800-luvulla, kirjoittaa Juha Javanainen.

23.10. 4:30

Villasukat ovat olleet jo vuosisatoja osa suomalaista identiteettiä ja pukeutumiskulttuuria! Tässä lukijoille todellinen tulevan talven lämpövinkki kylmän karkoittamiseksi. Villasukat jalkaan ja sassiin, niin koko roppa lämpenee hetkessä!

Vuonna 1619 kuningas Kustaa II Aadolf sääti kirkon lukkareita varten lain, jossa lukkareita velvoitettiin suorittamaan seurakunnassa tiettyjä sekä kirkkoon että pappiin liittyviä tehtäviä. Tehtävien kirjo oli valtava. Annettujen tehtävien lainminlyöminen johti sakkorangaistukseen.

Jopa papin saunan lämmittäminen kuului lukkarin tehtäviin, unohtamatta kirkonkellon soittoa ja papin pellon hoitoa. Eikä ainoastaan lukkarin, vaan myös hänen vaimonsa tuli hoitaa seurakunnan papille muun muassa niin kaljan valmistus kuin myös lämpimäisten leipominen. Palkaksi lukkarin toimiliaisuudesta papin hyväksi tuli hänen saada kerran vuodessa papilta sekä parin kenkiä että parin hyviä villasukkia.

1930-luvulla suomalaisia lähti Neuvostoliittoon rakentamaan Laatokan ja Äänisjärven välistä kanava-aluetta ja Svirstoin uutta voimalaitosta.

Rakennusmiehille lähetettiin Suomesta postipaketteja, joihin heille laitettiin sekalaista tavaraa, mutta erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että paketteihin pakattiin villasukkia, koska Neuvostoliitossa ei ollut tarjolla muuta kuin pumpulisukkia.

Villasukkien tärkeys muistettiin myös jo suomalaisten sotilaiden keskuudessa 1800-luvulla, jolloin sotilaalla oli oltava mukana kaksi paria villasukkia, jotta jalat pysyivät lämpiminä.

Villasukkia ei unohdettu myöskään sairauden yllättäessä. Influessan iskiessä ja kuumeen noustessa oli sairaan hyvä pitää jalat lämpiminä laittamalla jalkaan villasukat ja niiden täytteeksi vielä lämmin vesipullo – näin opastettiin suomalaisia 1900-luvun alussa.

Omasta lapsuudestani muistan, kun äitini parsi ahkeraan villasukkiani, sillä sodan jälkeisinä aikoina kaikesta oli pulaa. Parsittu sukka tai tumppu ei ollut hävettävä näky, vaan päinvastoin osoitus säästeliäisyydestä ja silloisesta kiertotaloudesta.

Juha Javanainen

historioitsija, Tampere

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut