Ei vain englantia – kielten arvo osana paikallisuutta tulisi ymmärtää kielikoulutusta suunniteltaessa

Englannin ylenmääräinen painottaminen muiden kielten kustannuksella antaa kohtuutonta kilpailuetua englannin äidinkielisille puhujille ja altistaa seuraamaan kansainvälistä mediaa vain englanninkielisten maiden näkökulman läpi, kirjoittaa Joonas Vakkilainen.

23.10. 5:15

Viime aikojen keskusteluissa ruotsin asemasta kieltenopetuksessa on keskitytty, kuten yleensä, ekonomiseen hyötyyn. On selvää, että ihmiset valitsevat opiskeltavikseen kieliksi niitä, joiden ajattelevat maksimoivan kommunikaation tehokkuuden määrällisesti, mikä kieltämättä on etu työmarkkinoilla ja muussakin elämässä.

Hyödyllisinä opiskeltavina kielinä pidetään muun muassa englantia, espanjaa, mandariinikiinaa, venäjää ja ranskaa. Näiden kielten osaaminen onkin ehdottoman suositeltavaa.

Lue lisää: Mistä kielistä on hyötyä työelämässä? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee kieliä

Lue lisää: Englanti ei riitä – Jos halutaan katsoa lisää Squid Gamen kaltaisia menestys­tarinoita, Suomessa tarvitaan lisää osaajia

Monen mielipide on, että ensisijaista on panostaa englantiin, minkä lisäksi voisi opiskella jotakin toista isoa kieltä. Englannin hyvä osaaminen on tärkeää monessa työyhteisössä ja tieteessä, mutta samalla englannin ylenmääräinen painottaminen muiden kielten kustannuksella antaa kohtuutonta kilpailuetua englannin äidinkielisille puhujille ja altistaa seuraamaan kansainvälistä mediaa vain englanninkielisten maiden näkökulman läpi.

Kielivalikoiman, johon oppijoita perehdytetään, ei tulisi kuitenkaan rajoittua vain puhujamääriin ja kaupallisuuteen. Kielen osaamisesta voi olla muunkinlaista hyötyä.

Ihminen on luonnostaan monikielinen, ja vaikka kielen ja ajattelun suhde ei ole yks’ yhteen, kielet kantavat mukanaan niiden puhujayhteisöjen tietoa ja ajattelutapaa, jotka laimenevat käännöksissä ja joihin parhaiten pääsee sisään tuntemalla kieltä itsessään. Monissa isompien jalkoihin jääneissä kielissä on niiden elinympäristöön liittyviä käsitteitä, jotka kertovat, miten niiden puhujat näkevät esimerkiksi suhteensa luontoon. Tällainen on muun muassa skotlanningaelin dùthchas, joka kuvaa ihmisen ja luonnon linkittymistä toisiinsa.

Ekokriisin syventyessä tällainen tieto olisi tärkeää saada esiin laajemmaltikin, ja samalla paikallisten kielten tunteminen lisää tasa-arvoa ja ymmärtämystä kansalaisten välillä. Suomessa suomen ja ruotsin lisäksi paikallisia kieliä ovat muun muassa saamen kielet ja karjala. Kielten arvo osana paikallisuutta niiden itseisarvon lisäksi tulisi ymmärtää myös kielikoulutusta suunniteltaessa.

Yhden ihmisen ei myöskään tarvitse osata kaikkia repertuaarinsa kieliä samalla tasolla, vaan osasta jo pienikin tuntemus on hyödyksi.

Joonas Vakkilainen

kielitieteen väitöskirjatutkija, Pirkkala

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut