Oikeus suomenkielisiin sote-palveluihin ei aina toteudu

Riittävä kielitaito liittyy potilaiden oikeuksiin, työnantajien velvollisuuksiin ja työntekijöiden jaksamiseen, kirjoittaa aluevaltuutettu Joakim Vigelius.

20.10. 19:00

Oikeus suomenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu meistä jokaiselle. Liian harvoin kuitenkin puhutaan siitä, mitä tuon oikeuden toteutuminen velvoittaa työnantajilta ja vieraskieliseltä sote-henkilöstöltä.

Sote-palveluissa kysymys riittävästä kielitaidosta liittyy niin potilaiden oikeuksiin, työnantajien velvollisuuksiin kuin työntekijöiden jaksamiseenkin. Potilaan oikeus saada hoitoa ja tietoa hoidosta suomen kielellä velvoittaa työnantajan huolehtimaan ulkomaisen henkilöstön kielitaidon riittävyydestä. Työnantajan vastuulla on myös huolehtia, etteivät puutteet ulkomaisen henkilöstön kielitaidossa turhaan kuormita suomenkielistä henkilöstöä.

Lue lisää: Uutta tietoa Tammistokodin tilanteesta: Hoitajien kielitaidot puutteellisia, asiakasturvallisuus ollut veitsenterällä

Lue lisää: Keiturin Sote palkkaa 20 hoitajaa Vietnamista

Jokaisella näistä osa-alueista on havaittu puutteita. Potilaille ja suomenkieliselle henkilöstölle aiheutuvia haasteita on esitelty esimerkiksi parin vuoden takaisessa Maija Tervolan maahanmuuttajalääkärien kielitaidosta kertovassa väitöskirjassa. Sen mukaan nykyinen kielitaitovaatimus on liian alhainen ja yksi syy siihen, että kielitaidon ongelmia pääsee työelämään asti. Myös Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on ilmaissut lääkärien puutteellisen kielitaidon vaarantavan potilasturvallisuuden.

Kieliongelmat kuormittavat henkilöstöäkin. Viimevuotisessa lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenkyselyssä 70 prosenttia vastaajista koki kuormittuvansa työkaverin kielitaidottomuuden vuoksi. Enemmistö oli myös epätietoisia siitä, onko työnantaja varmistanut vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon.

Vastaajien mukaan parhaiten kielenoppimista voidaan tukea henkilökunnan riittävyydellä, kielitaidon testaamisella ennen työhönottoa, vastuuttamalla maahanmuuttajia omasta kielenoppimisestaan ja käyttämällä työkielenä vain suomea. Tärkeitä keinoja jokainen – mutta miksei niistä puhuta?

Työnantajan vastuulla on huolehtia, että henkilöstöllä on riittävä kielitaito tehtäviinsä, mutta sen määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Nykyisin edellytettyä itsenäYKI 3/B1 -kielitaitovaatimusta (itsenäisen kielenkäyttäjän keskitaso) on laajasti kritisoitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jätti jo vuonna 2014 raportin, jossa se piti tätä yhä voimassa olevaa kielitaitovaatimusta riittämättömänä.

Raportissa esitettiin terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden, siis sekä sairaanhoitajien että lääkärien, kielitaitovaatimusta korotettavaksi tasolle YKI 4/B2. Esimerkiksi Ruotsissa vieraskielisiltä sairaanhoitajilta edellytetään vielä tätäkin korkeampaa kielitaitotasoa YKI 5/C1 joka on taitavan kielenkäyttäjän taso.

Lainsäädäntömuutosten hidastellessa Pirkanmaan hyvinvointialueen tulisi suurena työnantajana huolehtia paitsi omista työnantajavelvoitteistaan kielitaidon suhteen, myös asukkaiden oikeudesta suomenkieliseen hoitoon ja suomenkielisten työntekijöidensä jaksamisesta. Kielitaitovaatimusten on siksi noustava tasolle, joka takaa pirkanmaalaisille laadukkaat ja turvalliset sote-palvelut.

Joakim Vigelius

kaupunginvaltuutettu (ps.), Pirkanmaan aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Tampere

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut