Onko sosiaalisen median vaikutusvalta uhka demokratialle?

Venäjällä eletään yhä valheisiin perustuvassa ”todellisuudessa” – 50 vuotta Tšekkoslovakian kansannousun tukahduttamisesta.

9.10. 19:00

”Demokratiaa nakertaa mato”, kirjoittaa Saska Saarikoski käsitellessään demokratian ja diktatuurien välistä taistelua (HS 29.9.). Demokratian voitto ei ole edes länsimaissa itsestään selvää. Pelonsekaisin tuntein joudumme seuraamaan jopa Yhdysvaltain seuraavia presidentinvaaleja – mato on (oikeisto)populismi.

Olin mukana mielenosoituksessa Turun taidemuseon mäellä Neuvostoliiton ja Varsovan liiton joukkojen hyökättyä Tšekkoslovakiaan elokuussa vuonna 1968. Panssarit vyöryivät Prahaan ja ”Ihmiskasvoinen sosialismi” – joksi maan demokratian kehitysvaihetta kutsuttiin – tukahdutettiin.

Venäjä käy brutaalia sotaa Ukrainassa. Vanhat muistot tulevat voimakkaasti mieleen. Ymmärsin jo nuorena, että demokratia, oikeusvaltio, vapaat vaalit ja tiedonvälitys ovat puolustamisen ja kehittämisen arvoisia asioita. Jaan täysin historioitsija, kirjailija Yavul Noah Hararin näkemyksen: ”Demokratia voi onnistua vain, jos julkinen keskustelu onnistuu”.

Populismi on läsnä kansanvallan iholla. Olen huolissani sosiaalisen median vaikutuksesta demokratiaan. Somen suosittelualgoritmien aiheuttamissa informaatiokuplissa eletään samanmielisten ”impivaaralaisten” kanssa, maailmankuva supistuu ja vastakkain asettelu kärjistyy.

On murheellista, että tietosisältöjen laajentuessa kuplaantuminen vain vahvistuu, korvat ummistetaan ja oma ajattelu laiminlyödään.

Sosiaalinen media madaltaa osallistumiskynnystä, mikä on hyvä asia, mutta keskustelu on myös monesti henkilöön käyvää, julmaa, tarkoituksellisen loukkaavaa ja usein kyllä ”tyhjät tynnyrit kolisevat eniten”.

Yksi huolestuttava piirre on maalittaminen, eli ihmisten usuttamista tietyn henkilön kimppuun. Nykyinen rikoslaki ei ole antanut riittävästi mahdollisuuksia puuttua siihen oikeusministeriön tuoreen selvityksen mukaan. Tähän pitää tulla muutos.

Demokratiaa uhkaa myös valeidentiteetit. Valeprofiili voi johtaa huijauksiin, petoksiin ja vääristää keskustelua, kun manipulointi on helppoa.

Hiljan ilmestynyt, akateemikko Erik Allardtin kunniaksi tehty Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys -teos käsittelee hyvinvoinnin muutoksia Suomessa 50 vuoden aikana. Kuuntelin eduskuntakeskustelussa joidenkin edustajien maalaamaa synkkää kuvaa Suomesta, ja lainaan kirjan tekstiä:

”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on vuosi vuoden perään kärjessä erilaisissa selvityksissä, joissa on vertailtu yhteiskuntien kehityksen tasoa. Suomi on vakaa, turvallinen ja vapaa niin kansalaisilleen kuin mediallekin.”

”Perusoikeuksia suojellaan, ja inhimillisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailussa olemme kärkisijoilla.

Köyhyys ja tuloerot ovat pienimmästä päästä. Ihmisten elämäntyytyväisyys on korkealla tasolla ja ympäristön tila korkea.”

Olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren kriisin: korona pandemia, sota Euroopassa ja energiakriisi.

Tilanne Suomessa ja Euroopassa antaa aiheen vakavaan pysähtymiseen. Mietin paljon omaa ja meidän kaikkien perspektiiviä lähihistoriaan ja tulevaisuuteemme. Voimaannun aina, kun palaan ruotsalaisen sosialidemokratian luomaan kansankoti-ideologiaan, josta kehittyi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Se on puutteineenkin puolustamisen ja kehittämisen arvoinen innovaatio – myös rauhan turvaajana.

Jukka Gustafsson

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (sd.)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut