Kokemäenjoesta on tullut karu vesiränni

Kalat tuodaan autoilla jokeen kalanviljelylaitoksista kalastettaviksi, kirjoittaa Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Vuorinen.

21.9. 4:30

Kokemäenjokeen istutetut viljelykalat on syytä korvata luontaisella vaelluskalakannalla. Tämä edellyttää kalateiden rakentamista nykyisten vesivoimalaitosten ohi ja siihen on runsaasti perusteita.

Kokemäenjoesta on tullut karu vesiränni, josta luontainen lajisto on hävinnyt tai muuttumassa uhanalaiseksi. Kalat tuodaan autoilla jokeen kalanviljelylaitoksista kalastettaviksi. Jokea on perattu, kuormitettu jätevesillä ja suljettu vesivoimalaitoksilla. Alkuperäisten lupaehtojen mukaiset kalatiet ovat rakentamatta.

Vanhimmissa Kokemäenjoen vesivoimalaitosten lupaehdoissa (Äetsä, Harjavalta, Kolsi, Tammerkoski) oli kalaportaiden tai -teiden rakentamisehdot. Näitä lupaehtoja ei ole noudatettu ja sen seurauksena jokireitin vaelluskalakanta tuhottiin.

Maa- ja metsätalousministeriö ohitti kyseiset lupaehdot. Ministeriössä nähtiin, että ”kalakantojen hoito Kokemäenjoessa tulee tulevaisuudessakin perustumaan istutuksiin, vaikka istutettavat kalalajit tai -kannat saattavatkin muuttua jossakin määrin nykyisestä.” Vuonna 1973 maa- ja metsätalousministeriön ja Länsi-Suomen Voima Oy:n sopivat keskenään, että Harjavallan voimalaitoksen osalta kalanhoitovelvoitteet täytetään maksamalla vuosittain ministeriölle 20 000 markan suuruinen maksu. Sopimus uusittiin vuonna 1981.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto muutti alkuperäisen lupaehdon vuonna 2001, silloin poistettiin lupaehdoista sana ”kalatie”. Päätöksen perustelut olivat heppoiset. Ne eivät olleet relevantteja ja olivat perusteettomia. ”Harjavallan voimalaitoksella on kalatie, joka ei toimi. Kolsin voimalaitoksella on kalatievelvoite mutta sitä ei ole rakennettu”. Kyseiset laitokset eivät noudattaneet lupaehtoja. Olisi pitänyt korjata kalatie tai rakentaa sellainen.

Tällä perusteella, jos muutetaan lupaehtoja, niin oikeuslaitoshan suorastaan kannustaa siihen, että lupaehtoja ei tarvitse noudattaa. Toinen peruste: ”Toimivien kalateiden rakentamiseen liittyy erävarmuustekijöitä, minkä vuoksi kalojen nousu saattaisi jäädä vähäiseksi”. Tämä peruste on ennemmin näkemys tai mielipide kuin mikään asiallinen peruste. Seuraavat vesivoimalaitokset (Tyrvää 1951, Melo 1955) voitiinkin sitten rakentaa ilman kalatievelvoitteita.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 2020 Oulunjoen osalta velvoitti vesivoimalaitokset rakentamaan alkuperäisen luvan mukaiset kalatiet. Tästä voisi löytyä perusta myös Kokemäenjoen kalateiden rakentamiselle.

Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä ja paranee lähivuosina. Uusi Sulkavuoren jätevesipuhdistamo puhdistaa kuuden kunnan jätevedet kesästä 2025 lähtien. Nokian uusi puhdistamo käynnistyy vuonna 2023. Puuta ei joessa uiteta enää.

Kokemäenjoen reitillä on jo kunnostettu latvavesiä vaelluskalojen lisääntymisalueiksi, Pirkanmaalla on jo 160 kohdetta. Jokialueella sekä koko reitillä on runsaasti uusia kartoittamattomia lisääntymisalueita vaelluskaloille. Tulevaisuus on valoisa. Toimivat kalatiet pelastavat Kokemäenjoen reitin vaelluskalakannan. Jokireitin eliöstö ja kasvillisuus monipuolistuu.

Perustelut Kokemäenjoen nykytilan säilyttämiselle eivät vastaan ajan vaatimuksia.

Pekka Vuorinen

puheenjohtaja, Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut