Miljardien asumistuki kohdistuu väärin – asunto-osuuskunnat palauttaisivat kohtuuhintaiset asunnot

Vuokrasubventio on siirtänyt asuntotuotannon painopisteen kohtuuhintaisten asuntojen tuottamisesta sijoitusyhtiöiden rakennuttamiin markkinahintaisiin vuokra-asuntoihin, kirjoittavat kolmen tamperelaisen setlementtiyhdistyksen puheejohtajat.

18.9. 4:30

Kelan tietojen mukaan yli 830 000 suomalaista asuu taloudessa, joka tarvitsee asumistukea. Kasvavat asumistukimenot ylittivät jo vuonna 2017 kahden miljardin (2000 miljoonan) euron rajan. Asumisen täydentävä toimeentulotuki mukaan lukien tuki lähentelee kolmea miljardia euroa. Tuki houkuttelee koti- ja ulkomaisia asuntosijoittajia.

Massiivinen vuokrasubventio on siirtänyt asuntotuotannon painopisteen kohtuuhintaisten asuntojen tuottamisesta sijoitusyhtiöiden rakennuttamiin markkinahintaisiin vuokra-asuntoihin. Tulonsiirrot eivät ole edistäneet asuntomarkkinoiden tasapainoa. Vuosittainen asumistuki eri muodoissaan näyttää ainoastaan kiihdyttäneen markkinavuokrien nousua.

Lue lisää: Raju kulujen nousu painaa nyt asuntosijoittajia, mutta Tampere on poikkeus – Kokeile laskurilla, miten nousevat hinnat ja korot vaikuttavat asunnon tuottoon

Kohtuuhintainen asuminen voitaisiin palauttaa Suomeen. Kolme tamperelaista setlementtiyhdistystä, yhdessä Suomen Setlementtiliiton ja Osuustoimintakeskus Pellervon kanssa, jätti kesäkuussa asuntoministeri Maria Ohisalolle esityksen asunto-osuuskuntamallista nimeltään Ahjo-Osku.

Ahjo-Osku-aloitteen allekirjoittaneet tamperelaiset setlementtiyhdistykset uskovat, että uudistettu asunto-osuuskunta, jossa asunnon hallintaoikeus perustuisi vuokra-oikeuden sijasta siirtokelpoiseen asumisoikeuteen, korjaisi tilanteen. Lisäksi nykyisen ASO-mallin edullinen valtion takaama rahoitusmalli olisi laajennettava kattamaan myös uudet asunto-osuuskunnat.

Samalla tulisi luopua asumisoikeusasuntojen keskusjohtoisesta asukasvalinnasta ja antaa osuuskuntien itse valita asukkaansa.

Näin nykyisen kalliin omistusasumisen ja sijoittajavetoisen markkinaehtoisen vuokra-asumisen rinnalle avautuisi asumisen kolmas tie. Tämä mullistaisi asuinkiinteistöjen tuotannon ja rahoituksen ja avaisi sen kysyntäpadon, jota vuonna 1990 perustettu ASO-malli ei lukuisista paikkausyrityksistä huolimatta ole kyennyt tekemään.

Uuden ajan asunto-osuuskunnat nousisivat keskeisiksi asuinkiinteistöjen rakennuttajiksi sijoittajavetoisen vuokratuotannon ja perinteisten asunto-osakeyhtiöiden rinnalle. Asunto-osuuskunnat toteuttaisivat asuntopolitiikan vanhan tavoitteen: omakustanteisen asumisen asukkaiden yhteisesti omistamassa kiinteistössä. Osuuskuntamalli, Osku, tarjoaisi asukkaille myös kohtuullisen vaurastumisen mahdollisuuden, mikä vuokra-asumisessa ei ole mahdollista.

Osku-asumisen laajamittainen käyttöönotto muuttaisi Suomen asuntomarkkinat pysyvästi. Asuntotuotantoa ohjaisivat ja johtaisivat tulevien asukkaiden muodostamat osuuskunnat. Osku-asuntojen hinnat säilyisivät kohtuullisina, koska asuntojen muuttaminen sijoituskohteiksi olisi osuuskunnan säännöissä estetty. Erityisen hyvin Osku sopisi senioriasuntojen tuotantoon.

Osku-rakennuttaminen olisi edullisempaa kuin perinteinen urakointi, koska kiinteistön hankintahinnasta puuttuu sijoittajan myyntikate ja markkinointikulut. Ammattimaisesti johdetut osuuskuntahankkeet tultaisiin toteuttamaan läpinäkyvästi projektijohtourakoina.

Loppukäyttäjien edustajat pääsisivät vaikuttamaan rakennuttamisen koko ketjuun.

Asunto-osuuskuntien paluu mahdollistaisi kohtuuhintaisen asumisen tuhansille ihmisille. Asuminen on perustarve eikä sen hinta saa olla markkinoiden armoilla. Asunto-osuuskuntien asema tulisi pikaisesti määritellä uudelleen esittämällämme tavalla. Kun asunto-osuuskunnat saisivat rahoitus- ja tonttimarkkinoilla tasaveroisen aseman muiden rakennuttajien kanssa, asumisen kolmas tie olisi valmis.

Osuuskunnat eivät heti vähentäisi valtion asumistukimenoja. Mutta kaikki niiden asukkaille maksettu tuki kanavoituisi heidän kotikiinteistöjen hoito- ja rahoituskustannuksiin eikä sijoitusyhtiöiden omistajilleen maksamiin osinkoihin.

Jarmo Rautiainen

puheenjohtaja, Ahjolan Setlementti

Irene Roivainen

puheenjohtaja, Setlementti Tampere

Mauno Myllykoski

puheenjohtaja, Rientolan Setlementti

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut