Ukrainan pyynnöstä sodan ympäristövahinkoja on jo alettu kartoittaa

Sodan ympäristövaikutukset Ukrainassa tulevat olemaan mittavat ja kauaskantoiset, kirjoittaa YK:n ympäristöohjelman Suomen edustaja Pirkka Tapiola.

15.9. 4:30

YK:n ympäristöohjelma UNEP kartoittaa sotien aiheuttamia ympäristötuhoja Ukrainassa ja muilla konfliktialueilla

Venäjän 24. helmikuuta 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on johtanut humanitaariseen kriisiin ja herättänyt koko Euroopan uuteen, epävarmaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Taisteluiden edelleen jatkuessa Ukrainassa huolta herättävät myös sodassa aiheutetut ympäristötuhot. Ympäristövaurioiden vaikutus tulee ulottumaan kauas tulevaisuuteen sodan päättymisen jälkeen.

Lue lisää:

Täältä löytyy tuoreimmat tiedot Ukrainan sodasta

Euroopalla on syytä huoleen, kun taisteluita käydään maassa, jossa on neljä toiminnassa olevaa ydinvoimalaitosta ja Tšernobylin ydinonnettomuusalue. Ukrainan ja samalla Euroopan suurin Zaporižžjan ydinvoimalaitos on venäläisjoukkojen hallinnassa.

G7-maat kirjoittivat 10. elokuuta yhteislausunnon, jossa vaadittiin Venäjän joukkoja vetäytymään ydinvoimalan alueelta ydinturvallisuuteen vedoten. Lausunto on symbolisesti merkittävä, mutta tuskin kääntää Venäjän päätä.

Sodan myötä nousseet ruoan ja lannoitteiden hinnat osuvat kipeimmin ruoan tuonnista riippuvaisiin kehittyviin maihin ja niiden haavoittuvimmassa asemassa olevaan väestöön. Vaikka Ukrainasta on nyt saatu liikkeelle ensimmäiset viljalaivat, on viennin volyymi kaukana sotaa edeltäneestä ajasta. Sota on myös laskenut kuluvan satokauden tuotanto-odotuksia Ukrainassa.

Lohdullinen uutinen on, että YK:n ympäristöohjelma UNEP on Ukrainan pyynnöstä alkanut kartoittaa hyökkäyksen aiheuttamia ympäristövahinkoja. Järjestö seuraa sodan ympäristövaikutuksia, valmistelee kokonaisarviointia tilanteesta ja tarjoaa teknistä asiantuntija-apua Ukrainan viranomaisille kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi. Vaikka keinot puuttua tuhoihin sodan aikana ovat rajatut, kartoitustyö takaa, ettei totuus sodassa tuhotuista kaupungeista ja luonnosta jää pimentoon. Samalla pyritään siihen, että Ukrainasta voidaan saada ihmisille ja ympäristölle terveellinen ja turvallinen maa mahdollisimman pian konfliktin päätyttyä.

UNEP on toteuttanut lukuisia vastaavia konfliktialueiden ympäristövaikutusten arviointeja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kartoituksia on tehty muun muassa Afganistanissa, Kolumbiassa, Länsi-Balkanilla ja Somaliassa. Suomi ja Euroopan unioni tukevat UNEPin työtä Ukrainassa. Lisäksi UNEP on mukana YK:n pääsihteerin António Guterresin perustamassa asiantuntijaryhmässä, joka etsii ratkaisuja sodan aiheuttamaan ruokaturvakriisiin.

Suomi toimii UNEPin pysyvien edustajien komitean puheenjohtajana 2022 – 2023.

Suomalaisten asiantuntijoiden pitkäjänteisen työn ansiosta Suomella on vankka profiili kansainvälisessä rauhanrakennustyössä ja ympäristöturvallisuudessa. Tälle osaamiselle on tilausta myös kaudellamme UNEPin pysyvien edustajien komitean puheenjohtajana.

Pirkka Tapiola

Suomen pysyvä edustaja YK:n ympäristöohjelmassa ja sen pysyvien edustajien komitean puheenjohtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut