Vihreämpi kaupunkitila ei estä rakentamista – esimerkkinä Ruotula, Viinikanlahti ja Hiedanranta

On ilmeistä, että niin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luontokadon torjuminen kuin kaupunkilaisten toiveet ohjaavat vihreämpään kaupunkitilaan, kirjoittaa kaksi tamperelaista poliitikkoa.

10.9. 4:30

Kahden järven väliin ja Tammerkoskeen rantaan noussut Tampere on menestynyt jo vuosisatoja. Vaikka ajat ovat aina välillä olleet vaikeitakin, historian eri hetkinä tehdyt valinnat ovat kaupunkia muuttaneet aina kuhunkin aikakauteen sopivaksi.

Viime vuosina Tampereen menestys on perustunut erityisesti kykyyn tarttua kansainväliseen kaupungistumistrendiin, jonka hyvä kehitys jatkui poikkeuksellisesti Suomen kaupungeista koronavuosinakin.

Hyvä kehitys on perustunut ennen kaikkea päätöksentekokykyyn: Uskallukseen tarttua uuteen, kuten ratikkaan perustuvaan kaupunkikehitykseen. Myös kaupunkikulttuuriiin liittyvät panostukset on otettu Tampereella vakavasti.

Hyvän kehityksen ylläpitäminen edellyttää kuitenkin sitä, että uusiin muutoksiin pystytään sopeutumaan ja tarttumaan. 2020-luvulla on tullut ilmeisen tärkeäksi kyky sopeutua kriiseihin, joissa niin kaupunkitila kuin kaupungin palvelutkin joutuvat joustamaan.

2020-luvun kaupunkipolitiikassa on selvää, että ilmaston aiheuttamat ääriolosuhteet tulevat jossain vaiheessa kohtaamaan myös Tampereen – oli sitten kyse rankkasateiden aiheuttamista tulvista tai hellejaksojen aiheuttamasta paahteesta. Samalla ilmastonmuutoksen ohella luontokato aiheuttaa haasteita, joihin pitää pystyä tarttumaan.

Lue lisää: Selvitimme, miten rajusti ilmastonmuutos iskee Tampereelle: tulvista voi tulla vakava riski keskustassa ja etenkin yhdessä risteyksessä – näin kaupunki varautuu uhkiin

Myös kansainvälisiin muuttoliikkeisiin tulee varautua – käsissämme on globaali yhteiskuntia pysyvästi muuttava kriisi.

Tampereella on jo nyt hyviä kehityspolkuja asiaan liittyen. Esimerkiksi kesällä hyväksytty luonnon monimuotoisuusohjelma sekä kohta päivitettäväksi tuleva ilmastotiekartta, jotka molemmat antavat asiassa eväitä. Samalla näiden asioiden pitäisi tulla niin sanotusti pinon päälle kaikissa vaiheissa – niin arkisessa kaavoituksessa kuin strategisessakin maankäytössä.

Ihmiset ovat nimittäin jo tottuneet siihen, että Tampere kasvaa ja kaupunkia osataan tehdä. Tämän kehityksen myötä aiempaa olennaisemmaksi kysymykseksi on tullut pääsy lähiluontoon, samalla kuin aivan keskellä kaupunkia olevat puistot, vihreät saarekkeet ja kaupunkipuut ovat kaupunkilaisille tärkeitä. Myös asuintalojen, koulujen ja päiväkotien pihoilta edellytetään enemmän luonnonmukaisuutta.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kaupunkiin kannattaisi jatkossakin rakentaa asuntoja. Päinvastoin. Raitiotien varrelle kehittyvät Hiedanranta, Ruotula tai Viinikanlahti syntyvät alueille, jossa asumisen oheen pystytään tekemään jopa nykyistä enemmän kaikille saavutettavaa puistoa tai järvenrantaa. Olennaista onkin suunnata tätä kehitystä niin, että täydentyvää kaupunkia ei ihmisten mielissä yhdistetä väheneviin viheralueisiin, vaan niiden säilyttämiseen ja lisäämiseen. Tässä on vielä petrattavaa.

Todellista vaihtoehtoa lähiluonnon ja kaupunkivihreän nostamiselle ei kuitenkaan ole. On ilmeistä, että niin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luontokadon torjuminen kuin nykyisten sekä tulevien kaupunkilaisten toiveet ohjaavat vihreämpään kaupunkitilaan. Tähän haasteeseen Tampereen kannattaa vahvasti tarttua, jotta hyvä kehityksemme jatkuu tuleville vuosikymmenille.

Jaakko Stenhäll

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.), Tampere

Jaakko Vuorio

varavaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan jäsen (vihr.), Tampere

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut