Etälukumittareiden myötä teho-ohjausmahdollisuus on usein poistunut

Sähkölämmittäjät ovat olleet vuosia vakaita ja hyvin ennustettava sähkön käyttäjiä, jotka ovat maksaneet osansa järjestelmän investoinneista ja ylläpidosta, kirjoittaa Pirkko Harsia Tampereen ammattikorkeakoulusta.

10.9. 4:30

Ensimmäiseksi mahdolliset sähkökatkot kohdennettaisiin vanhoille sähkölämmitysalueille (AL 7.9.). Miksi ei niille alueille, joissa on paljon, jopa valtion avustuksella, viime aikoina sähköpohjaisiin lämmityksiin siirtyneitä? Tai miksi ei estettäisi sähkökiukaiden kytkeytymistä, mukavuuslämmityksiä tai autojen lämmittämistä?

Lue lisää: Kokonaisia kaupunginosia Tampereella pimeäksi pahimmillaan ilman varoitusta – Näin talven mahdolliset sähkökatkot toteutetaan

Lue lisää: Paljonko kahvin keittäminen maksaa? Katso laskurista, kuinka paljon rahaa tutut kodin­koneet kuluttavat

Suurin osa sähkölämmitystaloista on rakennuttu aikana, jolloin sähkölaitokset antoivat määräysten luonteisia erityisohjeita niiden asennuksiin. Sähkölämmityksiin on tehtynä valmius hyvin joustaviin sähkötehon ohjauksiin, joilla voidaan tehdä, ilman totaalista sähkökatkoa, hintapohjaista ohjausta (yö-päivä) sekä tehojen poisohjausta. Lisäksi huipputehoa on rajoitettu niin sanotuin kiuasristeilyin. Pienellä muutoksella voitaisiin ohjaus antaa myös lämpötilan pudotuksena.

Tämä kaikki on siis tehty aikoinaan sähköyhtiöiden vaatimusten perusteella ja vanhojen mittauslaitteistojen välityksellä.

Kuitenkin nykyisten etälukumittarien asentamisen yhteydessä verkkoyhtiöt ovat laajasti todenneet teho-ohjauksen tarpeettomaksi. Ohjauskytkennät on jääneet tekemättä, vaikka mittareissa niihin olisi valmius. Mittaroinnin tietojärjestelmissä ei ole myöskään otettu huomioon tehopulatilanteen tarpeita.

Vastaavia varauksia asennuksiin ei ole tehtynä uudemmissa kohteissa eikä muissa lämmitysratkaisuissa, koska mikään taho tai säädös ei niitä ole edellyttänyt. Toisaalta energiatehokkuusvaatimuksetkaan eivät ole ohjanneet tekemään tehotarpeen tai – ohjauksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Tästä esimerkkinä ovat lasiseinäiset saunat ja ulkoporealtaat.

Lämpöpumppuihin perustuvissa, usein osatehomitoitetuissa, sähkölämmityksissä on ottamatta käyttöön laajasti laitteiden ohjausmahdollisuudet. Suuremmissa kohteissa rakennusautomaatio antaisi monia mahdollisuuksia tehdä tehotarpeen alentamisia.

Mutta ohjaustieto puuttuu, nyt se tulee sähkökatkoksin. Tähän asti nämä kysyntäjoustopalvelut on ajateltu jätettävän markkinaehtoisten palvelutarjoajien tehtäväksi.

Sähkölämmittäjät ovat nyt joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen jo pelkästään uutisoinnin vuoksi. Heiltä on vaadittu investointeja juuri tehopulatilannetta ajatellen. He ovat olleet vuosia vakaita ja hyvin ennustettava sähkön käyttäjiä, jotka ovat maksaneet osansa järjestelmän investoinneista ja ylläpidosta. Samaa ei voi sanoa niistä kohteista, joissa energian vuosikulutus voi olla alhaisempi, mutta huipputehon tarve hyvin suuri.

Tampereen korkeakouluyhteisössä on jo vuosia tehty kysyntäjoustoon liittyvää TKI-työtä. Yhdessä muiden tutkijoiden kanssa on laadittu toimenpide-ehdotuksia. Toivottavasti nykyinen tilanne edistää tulosten jatkokehittämistä käytännön toimiksi.

Pirkko Harsia

sähköisen talotekniikan yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut