Nuorten paha olo näkyy itsetuhoisuutena – itsemurha-ajatuksista kannattaa kysyä suoraan

Hyvinvointialueilla tarvitaan itsemurhia ehkäisevää työtä, kirjoittavat Frans Horneman ja Sanna Vesikansa Mieli ry:stä.

10.9. 4:30

Tänään 10.9. vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Suomessa tehtiin viimeisimpien tilastotietojen mukaan 717 itsemurhaa vuonna 2020. Jokainen itsemurhan tehnyt on jonkun läheinen: joukossa on vanhempia, puolisoita, lapsia, sisaruksia ja ystäviä. Itsemurhat koskettavat suurta joukkoa suomalaisia ja siksi niiden ehkäisykin on tärkeä yhteinen asia.

Lue lisää: Sari Finnen poika katosi aamulla, sitten poliisi tuli ovelle – Nyt valtavan trauman kokenut äiti kertoo, millaista on kohdata vanhemman pahin pelko kahdesti

Itsemurhakuolemien lukumäärä on laskenut Suomessa huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta se on edelleen korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa ja erityisesti suomalaisten nuorten tilanne on huolestuttava. 20 – 34-vuotiaiden sekä 20 – 64-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus 100 000 asukasta kohti, oli vuonna 2020 Pirkanmaalla korkeampaa verrattuna ikäryhmien valtakunnalliseen itsemurhakuolleisuuteen.

Pelkkä itsemurhakuolemien lukumäärän seuraaminen ei riitä, vaan huomion tulisi olla myös itsetuhoisuudessa ja laajemmin keinoissa, joilla vähennetään nuorten pahaa oloa. Itsetuhoisuus on merkki vakavasta psyykkisestä kärsimyksestä, vaikka ihminen ei päätyisikään tekemään itsemurhaa. Viime aikoina on uutisoitu useista huolestuttavista signaaleista, jotka kertovat yhdenmukaista viestiä siitä, että merkittävä osa suomalaisista nuorista ei voi hyvin.

Asiantuntijoiden tilannekuva nuorten pahasta olosta antaa selkeän viestin: ratkaisuilla on kiire. Hyvinvointivaltiossa emme voi hyväksyä sitä, että nuoret, joiden varaan Suomen tulevaisuus nojaa, eivät saa apua. Jokaisen kansantaloudesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneen äänestäjän ja päättäjän tulisi kiinnittää huomio yhteiskunnallisten päätösten mielenterveysvaikutuksiin, sillä ennaltaehkäisy ja varhainen apu on eettisestä ja taloudellisesta näkökulmasta aina kestävin ratkaisu.

Uudet hyvinvointialueet valmistelevat parhaillaan strategioita, joilla luodaan suuntaviivat tuleville vuosille. Itsemurhien ehkäisyllä on oltava strategiassa selkeä rooli. Jokaisen hyvinvointialueen tulisi muodostaa työryhmä, joka huolehtii alueen tilannekuvasta, toimijoista ja itsetuhoisen ihmisen palveluista. Alueellisten toimien lisäksi matalan kynnyksen valtakunnallisia mielenterveyspalveluita voidaan parantaa terapiatakuun avulla. Erillinen nuorten hyvinvointia vahvistava ohjelma olisi erittäin tarpeellinen kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan.

Jokainen meistä voi myös omalla toiminnallaan yrittää ehkäistä itsemurhia. Kaikki läheisten itsetuhoisuuteen viittaavat puheet on otettava vakavasti.

Itsemurha-ajatuksista kannattaa kysyä suoraan. Se ei tutkitusti lisää itsetuhoisen teon riskiä vaan voi olla tarpeellinen sysäys avunhakemiseen. Tukea ja ohjeita itsetuhoisuuden puheeksi ottoon löytyy Mieli ry:n verkkosivuilta.

Frans Horneman

psykologi, päällikkö, Itsemurhien ehkäisykeskus, Mieli Suomen Mielenterveys ry

Sanna Vesikansa

johtaja, kriisitoiminnot, Mieli Suomen Mielenterveys ry

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut